29.10.2018

34. Iida

Vielä hetken mennään ainakin tuplaosilla ja tässä niistä tämän viikon ensimmäinen.


**********




"Voi hitto! Miks toi on täällä", Cia mietti kitkeränä nähdessään yhden koulukiusaajistaan kirjastossa.
-Tulithan sinä. Otin sinulle kirjan jo valmiiksi. Ole hyvä ja istu tuonne Laurin viereen,
kirjastonhoitaja paapoi. Heillä oli koulutehtävänä lukea paria eri kirjaa ja tehdä vertailuja näiden välillä.




"Tietty mun tuurilla mut lykätään just TON viereen", Ciaa sapetti. Lauri sen sijaan ei tuntunut kuulevan eikä näkevän mitään ympärillään. Ylipäätään poika vaikutti ihan erilaiselta kuin koulussa. Totta puhuen Cia ei olisi ikinä kuvitellutkaan, että Lauri ylipäätään osasi lukea. Okei, se oli ehkä vähän rumasti ajateltu, mutta rehellinen mielipide, Cia pohti ja keskittyi sitten kirjaan.




Saatuaan vaaditun pätkän luetuksi Cian käteen iskettiin tabletti, jolla hänen piti kirjautua omilla koulun tunnuksillaan tekemään lyhyt referointi ensimmäisestä kirjasta.




"Näin. Saa riittää", ajatteli tyttö näpyteltyään sivun verran tekstiä. Hän ei pääsisi ikinä täältä ulos jos ei saisi toista pätkää luettua, referoitua ja sitten tehtyä vielä vertailua. Miksi koulun piti olla näin hankalaa? Ei hän olisi halunnut vapaa-ajallaan käyttää tällaista määrää koulun eteen. Eikö normaalit läksyt vaan riittäneet?




Pian kädessä oli kuitenkin jo toinen kirja ja se osoittautui niin mielenkiintoiseksi, että Cia unohti ihan täysin kaikki ajatukset koulun hankaluudesta ja tuli lukeneeksi paljon pidemmän pätkän kuin alunperin oli edes tarve.


**********




-Terve Benny,
kuului kipakan pakkasilman myötä kapakan ovensuusta.
-Thomas! Mennään istumaan tuonne sivummalle. Tilataan vähän myöhemmin emoseni,
Benny vinkkasi baarin takana seisovalle harmaahapsiselle naiselle silmää ja tämä naurahti.




-Mitä kuuluu? Ei olla vähään aikaan nähtykään,
Thomas kysyi.
-Elämä,
Benny vastasi lyhyesti.




-Lianan lähdön jälkeen minulla on ollut kädet täynnä lapsia ja velvollisuuksia. Ei sitä kuule ehtinyt paljon siinä pitää yhteyttä ystäviinkään,
Benny tuumasi tyyneen tapaansa.
-Hän muuten asuu nykyään San Myshunossa. Inhottava akka,
Thomasia puistatti.




-Vai sinne hän muutti,
Benny tuumi hitaasti.
-Hän yritti iskeä minua...




Benny alkoi nauraa käheästi.
-Ei tainnut onnistua.
-No ei.




-Minä en oikeastaan niin välitä kuulla hänestä mitään, jos ymmärrät. Tytöt ovat tehneet tiukan rajanvedon itsekin, omasta tahdostaan, usko pois, joten parempi kun tiedämme hänestä niin vähän kuin mahdollista.
-Ymmärrän ihan täysin. No, joko lapsenlapsia on tiedossa,
Thomas vaihtoi puheenaihetta kerkevästi.




-Vielä mitä! Coco ja Che ovat päättäneet asua yhdessä kahden vanhanpiian taloutta ja Cloe vain hääräilee hyväntekeväisyysprojektiensa parissa,
Benny tuhahti ja jatkoi:
-Minä kasvan heinää ennen kuin lapsenlapsia tähän sukulinjaan syntyy, usko pois!
-Toisilla meistä ei ole edes niitä omia lapsia...,
Thomas totesi vaisusti ja Benny vakavoitui välittömästi.
-Maya ei siis halunnut lapsia ikinä?
-Ei, vaan hän ei vain saanut niitä. Kyllä me tutkittiin ja yritettiin, mutta kun ei niin ei.
-Benny! Voisitko katsoa tuota takkaa, olisitko niin kiltti? Ulkona on paukkupakkanen ja takan pahalainen ei vedä ollenkaan,
baarimikko Rose huuteli tiskin takaa.




Thomas hymyili leveästi Bennyn pudottautuessa vanhoille polvilleen ja alkaessaan tutkia takkaa. Aina yhtä ystävällinen ja kohtelias, Thomas mietti. Jos Benny ei olisi ollut niin perhanan kiltti, Liana olisi kenties jäänyt.
-Minun täytyy nyt mennä. Mayan hoidot alkavat hetken päästä tuossa kaupungin rajalla olevassa sairaalassa, joten palaillaan asiaan myöhemmin,
Thomas huikkasi. Hän kuitenkin epäili vahvasti, että tämä oli viimeinen kerta kun hän näkisi Bennyn ja tunsi suunnatonta haikeutta. He olivat molemmat jo hyvin, hyvin iäkkäitä, vaikkakin hyväkuntoisia. Aika tiimalasissa kuitenkin oli valumassa jo pois.




-No niin, yksi  kappale takkoja korjattu,
Benny totesi.
-Odotapa hetki herraseni,
Rose sanoi hieman kärisevällä äänellä.




-Talo tarjoaa!
-Rose! Kiitos!
-Ole hyvä vaan ja kiitä vasta kun olet maistanut sitä.
-Sinä teet parhaat drinkit Rose.
-Niinhän sinä sanot.




Benny lähetti Cialle tekstiviestin ja pyysi häntä tulemaan pubin kautta kotiin. Takkatulen lämmössä ja pubin kodikkaassa metelissä Cia teki läksyjään.




-Iida! Missäs pirussa sinä olet ollut kaikki nämä vuodet,
Bennyn tarkat silmät tavoittivat vanhan ystävänsä väkijoukosta. Nainen katsoi häntä epäluuloisesti.




Yhtäkkiä tämän kasvoille levisi säteilevä hymy.
-Benny!
-Sinä pohdit, että mikäs vanha äijänkutale se sinulle oikein huutelee. Joku vanha juoppo!
Iida nauroi ja vastasi, että Benny ei ollut arveluissaan kovin kaukana.
-Näen kuitenkin, että et sinä taida pahemmin olla humalassa.
-Tulehan tähän Bennyn polvelle istumaan ja kerro sitten kuinka humalassa minä olen,
Benny flirttaili ja sai Iidan nauramaan hersyvästi.




Rose oli luvannut maksaa Cialle vähän taskurahaa, jos tämä kattaisi hänen avukseen pöydät tulevaa illallista varten. Tyttö seurasi otsa rypyssä isänsä flirttailua nuoremman naisen kanssa. Ihan pöhkökö vanhus oli? Tekee itsestään naurettavan vielä, Cia tuhahti.




Hämmästys oli kuitenkin iso kun Iida tarjosi heille kyydin kotiin ja tuli sisälle taloon. Cia ehti vetäytyä nukkumaan ja Iida oli talossa edelleen.
-Miten sinä oikein voit Benny, ihan tosissaan,
Iida kysyi lempeästi.




-Minä olin pitkään vihainen ja katkera Lianalle. Olin niin hirvittävän yksin siinä tilanteessa. Kolme teiniä ja yksi vauva sekä työt. Ilman vanhempia tyttöjä olisin varmaan kaatunut taakan alle. He tekivät kyllä enemmän kuin oman osansa,
Benny sanoi kätkettyä ylpeyttä äänessään.




Iida siirtyi halaamaan Bennyä.
-Tiedätkö... olen monta kertaa miettinyt minkälaista elämä olisi ollut, jos olisinkin valinnut sinut,
Benny sanoi arasti.




-Sinulla ei olisi tyttöjä,
Iida totesi koruttomasti.
-Sitä paitsi, minä olen tässä nyt.




-Olet lämmin ja ihana nainen Iida. Voisitko sinä mitenkään ajatella...
-Voisin,
Iida kuiskasi, sillä vaikka Benny oli jo harmaantunut, ei Iidakaan ollut enää mikään pikkutyttö ja vanha liekki oli edelleen olemassa.




Pitkästä aikaa Bennyn elämässä oli pala onnea, vain häntä itseään varten.



**********


Bennyn elämässä tapahtui iso käänne ja mihin se sitten johtaa? Arvauksia otetaan vastaan =D











1 kommentti:

  1. Voisin kuvitella, että Iidan tultua takaisin Bennyn elämään, mies on nyt ainakin vähän aiempaa onnellisempi. Jos heidän jutustaan muodostuu muutakin kuin pelkkä yksi yhteinen yö, niin se on varmasti hyvin erilainen kuin Bennyn ensimmäinen liitto. Ei sillä etteikö Benny olisi rakastanut Lianaa, varmasti rakasti, mutta tällä kertaa voisin kuvitella että sekä Iida että Benny olisivat aidosti onnellisia ja tyytyväisiä tilanteeseen. En oikein tiedä että mitä voisin veikata, mutta ainakin minä toivon tosi kovasti että Bennyn ja Iidan jutusta tulisi pysyvää ja se tekisi Bennyn onnelliseksi. Mies on kyllä todellakin onnensa ansainnut.

    VastaaPoista