39. Eriäviä näkemyksiä

-Mä en ihan oikeesti haluu puhuu siitä asiasta nyt. Voidaanko vaan syödä?

-Cia, täytyyhän meidän tästä puhua.
-Ei. Nyt.

-Teillä on aivan valtavan ihana talo! Iso sisääntulo ja ruokailukin mietitty valmiiksi! Olen vaikuttunut!

-Tervetuloa vaan. Olen Mark Goodman. Vaimo tulee kohta kotiin.
-Onko jo päätetty milloin pienokainen tulee?
-Eh... Siitä keskustellaan vielä.
-Se on hyvä keskustella asia pohjia myöten. Tietää mihin sitoutuu.
-Niin. Aivan.

Mark istui hermostuneena sohvalle sillä välin kun Brindleton Bayn eläinsuojelun tarkkailuhenkilö tutki heidän asuntoaan lattiasta kattoon.

Mark halusi epätoivoisesti lasta, Cia ei, joten mies oli päättänyt kylmäpäisesti ottaa heidän perheeseensä koiranpennun. Tuli rätisi takkapuissa ja samassa ovi kävi.
-Hei kulta, täällä olohuoneessa,
Mark huudahti tarpeettomasti, sillä kyllähän sen oveltakin asti näki.

-Kuka toi nainen on joka kyylää meidän kotia?
-Hän on eläinsuojelun adoptiovastaava.
-Adoptiovastaava?
-Niin.
-Haluaisitko kenties kertoa vähän lisää?
-Meille on tulossa koiranpentu.
-Ja koskahan tää päätettiin ja missä mä mahdoin olla kun kyseinen päätös tehtiin?

-Älä nyt hermostu...
-Älä hermostu?! Vähän myöhäistä jo!
-Tiedän ettet halua lasta, mutta minä haluan ja koira on nyt tässä asiassa kompromissi.
-Mitä hittoa sä oikein horiset?

-Minä olen päättänyt, että meille tulee nyt koira, koska lasta ei ole tulossa. Sinä et voi todellakaan olettaa, että kaikki menee juuri sinun pääsi mukaan.
-Ai en vai?
-Sinä olet hemmoteltu perheen kuopus ja olet varmasti saanut tahtosi läpi mennen tullen, mutta kasva aikuiseksi Cia.

Mark poistui paikalta ja Cia jäi tyrmistyneenä haukkomaanhenkeään. Oliko mies tosiaan käskenyt hänen kasvaa aikuiseksi? Ihan tosissaan?

Cia laittoi kevyemmät vaatteet päälle ja siirtyi ulos hoitamaan puutarhaa. Se antoi käsille tekemistä ja aivoille lepohetken. Sen lisäksi nainen pelkäsi, että häneltä katkeaa ihan juuri verisuoni päästä. Sen verran pahasti otsalohkoissa tykytti.

Mark teki jotain tavoilleen täysin poikkeavaa ja sekoitti itselleen vahvan drinkin. Hän tiesi toimineensa omapäisesti, mutta syli kaipasi hellittävää ja Cia sanoi lapselle ei. Mark ymmärsi kyllä. Cia oli äiditön ja ajatus omasta lisääntymisestä pelotti.

Eläinsuojelusta tuotiin pentu ensin näytille. Cia siirtyi päättäväisesti keittiöön ja sulki korvansa pennun haukkumiselta. Epäluuloisesti nainen katseli kuljetuskoppaa.

Ehkä Mark oli oikeassa, nainen tuumi lopulta surullinen hymy kasvoillaan. Hän ei ollut kasvanut aikuiseksi. Ja hän oli taatusti ollut hemmoteltu ja saanut kaiken mahdollisen periksi. Isä oli korvannut äidin puuttumisen suorastaan tuhlailemalla rakkautta häneen eikä ollut oikein hennonut kieltää mitään. Cia ravistautui ajatuksistaan irti ja jatkoi ruuanlaittoa. Hän päätti yrittää. Markin vuoksi.

Lopulta siinä kävi niin, että pieni Casper sulatti Cian sydämen yhdessä rysäyksessä. Pentu oli luvattoman suloinen eikä nainen voinut vastustaa sitä.

-Sä taidat itsekin tietää että oot aika hurmuri,
Cia torui lempeästi ja koira inahti tyytyväisesti ja sulki silmänsä.
-Oot veijari. Mennäänpä ulos, sillä mä en aio kyllä korjailla sun jätöksiä täältä sisältä. Saat opetella sisäsiistiksi.

-Voi fiksu poika! Hieno poika,
Cia kehui kun Casper suoritti tarpeensa ulos heti ensi yrittämällä.

Oli suorastaan ylisöpöä katsella miten Casper yritti syödä ruokaansa ja melkein hukkui siihen. Cia huomasi seuraavansa pentua ja sen tekemisiä joka hetki.

Casperille oli hankittu oma peti toiseen ylimääräisistä makuuhuoneista, mutta pentu halusi nukkua emäntänsä läheisyydessä.

Pian koira oli itsestäänselvä osa pientä perhettä ja rauha oli laskeutunut taloon. Tai no, ainakin melkein, sillä silloin tällöin, lähes koko ajan, talossa kuului iloinen koiran haukunta sekä lattiaa vasten rapisevat pienet kynnet.

**********

Talouteen tuli lapsenkorvike ja saa nähdä sulattaako se ennen pitkää Cian sydämen lasta silmällä pitäen ;-)