12.7.2019

64. Viides villahousu

Mennään suoraan osaan ja turinoinnit osan lopuksi.
Olkaapa hyvät =)


**********




Mä haluaisin sanoa, että kun me muutettiin tänne Jumalan selän taakse, mutta en voi, sillä tosiasia on, että täällä oli paljon simejä ja ne kaikki oli ihan hurjan sosiaalisia. Janus ja Johanna Goottila tuli melkein samalla ovenvavauksella sisään viimeisen muuttokuorman kanssa ja ne toi kakkua tullessaan. Ne kertoi, että se on paikallinen tapa toivottaa uudet naapurit tervetulleeksi. Elliot otti tilanteen yllättävän nopeasti haltuunsa ja Emmet taas oli Emmet, kuten aina. Mutkaton kaveri ja kaikille mukava tasapuolisesti.

( Elliot -> raitapaita, Emmet -> turkoosi svetari )




Enya oli vakuuttunut, että se on vaan puhdasta uteliaisuutta, joka oli kiedottu hienoon silkkikankaaseen, tai tässä tapauksessa leivottu hedelmäkakkuun, mutta Enya toisaalta on aina ollutkin perheen skeptikko. Elijah oli muutosta kaikkein eniten musertunut, koska sillä oli ollut jotain peliä Ryderin kanssa ja nyt se lopahti ihan totaalisesti tähän välimatkaan. Kyllä ne soitteli muutaman kerran, mutta lopulta sekin jäi.




Mutsi taas oli mutsi. Se ei voinut mitenkään jättää tarjottavia siihen hemmetin kakkuun, joka muuten oli ihan järkyttävän pahaa, joten se alkoi kokata ja siinä ohessa jutteli uusien naapurien kanssa tuttavuutta tehden.




Goottilat ehti hädin tuskin ovesta ulos, kun sisään asteli joku naapuruston poika. Kuten mä sanoin, tosi sosiaalista porukkaa. 





Koulun jälkeen meillä kävi ovi ihan yhtenään ja teinejä oli talo täysi. Ne kaikki rakastui mutsiin. Ihan kaikki. Lauri yritti kovasti flirttaila Enyalle, mut sisko oli nuiva. Darling taas oli iskeny silmänsä Elijahiin. Se oli kuitenkin turha toivo, sillä Eli oli jo varttia vaille pari Morgan Fyresin kanssa. Siinä oli kuule Ryder unohtunut jo ihan lopullisesti, sellanen sutina Elin ympärillä kävi, mut punahiuksinen Morgan veti pisimmän korren.




Elliot, mun suosikkiveli, rakastu koulun käytävällä kertavilkasulla Cassandra Goottilaan. Sille ei muita friiduja enää sen jälkeen ollu. Cassandra oli jotain parempaa sukua, meille oli selvinny sen vanhempien vierailulla, joten Elliot joutu tosi tarkkaan syyniin sen porukoiden taholta ennen kuin ne sai luvan tapailla virallisesti.




Enya ei paljon teinipojista piitannu. Kun siitä vihdoin tuli täysi-ikäinen, se törmäs salilla mieheen, johon se rakastu ihan päätä pahkaa. Marcus Flex oli jo aikuinen, mutta Enya kertoi, että kun se ensin näki sen tyypin haban, ni se ei enää kyenny ketään muuta kattomaan.




Marcus sattu olemaan sen kuntosalin ohjaaja, joten näppäränä tyttönä sisko pyys sitä ohjaamaan treeniään ja tajus melkein heti, et se oli vikatikki. Sen treenin jälkeen sisko oli ihan loppu, mutta sen ja Marcusin suhde lähti käyntiin siitä ja eteni salamavauhtia avioliittoon asti. Ne muutti Sulanille, Marcus sai sieltä duunia saliohjaajana. Enya laitteli tosi usein simstagramiin postauksia Sulanin maisemista ja ihanasta säästä.




Mä kaipasin merta, todella kaipasin. Mä olin aina asunu meren tuntumassa ja se suolan tuoksu, aaltojen rytmikäs jytinä rantaa vasten, se oli mun juttu. Mä monta kertaa soittotunneilta tullessani jäin kattelemaan meidän uutta kotia. Ei siinä ollu mitään vikaa, se oli ihan hyvä koti, mut se ei ollut meren rannalla.




Lähes yhtä monta kertaa mä hipsin talon taa ja yritin saada siitä joesta samaa tuntua, mut kun ei niin ei. Olihan se kaunis ja lempeessä kesäillassa joen hiljainen liplatus penkkoja vasten oli sentään jotain.




Mutsi ja faija vanheni ihan yhtäkkiä ja faija jäi eläkkeelle. Sen jälkeen niillä olikin ihan oloneuvoksen päivät, varsinkin kun yks toisensa jälkeen me lapset kasvettiin ja lennettiin ulos pesästä. Elijah meni naimisiin Morganin kanssa ja ne sai pojan nimeltä Toby. Enyalle ja Marcusille synty tyttö, Hilda. Emmet alkoi styylailla Sofia Bjergsenin kanssa ja vei sen vihdon vihille. Voi vitsi mikä täytekakku-unelma sen likan häämekko oli! Huh! Mut Sofia on kyl ihan tosi kiva, et sillai sille anto anteeks tollasen pikkufiban.




Mä olin äkkiä talon ainoo teini. Se tiesi ihan liikaa huomioo mulle ja voin sanoo, et en tykänny sitte nii yhtään! Mun soittotunnit oli koulun lisäks ainoo paikka, jossa mulla ei ollut jatkuvasti jonkinlaista vahtia jossain päin kyyläämässä.




Ei sillä, Cassandra oli ihan kiva, oltiinhan me käyty kouluukin yhdessä, joten se ei ihan niin paha ollu. Hetken aikaa mun lempiveljen titteli oli katkolla, sillä Elliot oli pahin kyylä kaikista! Ehkä just siks, että se tiesi mitä kaikkee nuoret voi tehdä ja tekee ku silmä välttää. Cassandran raskaus kuitenkin lopulta veti suurimman osan sen huomiosta puoleensa, joten sen jälkeen mullakin alko helpottaa.




Mä olin aika ylpee kun Elliot ja Cassandra valitsi mut Fannyn kummitädiksi. Niin kauan kun mä asuin kotona, mä autoin hoitamaan pikkusta. Lopulta mustakin kuitenkin tuli aikuinen ja jätin itkuiset jäähyväiset mun porukoille.




Mä muutin Enyan, Marcusin, Emmetin ja Sofian perässä Sulanille. Se aurinko! Se lämpö! Ja meri.




Ei mun majotus ollu aluks telttaa kummempi. Tontilla oli sentään pieni rakennus, jossa oli pesutilat ja vessa, mut mitään muita mukavuuksia siellä ei sit ollutkaan.




Mut ei se haitannu mua millään tavalla. Mä olin vaan nii tuhottoman onnellinen. No okei, kyl mä kaipasin mun porukoita, tottakai, ja sitä lempiveljee, mut ne oli lopultakin vaan lentomatkan päässä tästä paratiisista.




Mä oon aika kätevä, vaik ite sanonkin, joten hommasin tontin täyteen mittatilaustavaraa ja annoin sahan laulaa.




Muutamia tikkuja siitä käteen tuli ja tarvitsin mä apua tontin paalujen kanssa, mut ammattimiehet kehu mun perustusta tosi tukevaksi.




Mä olin tosiaan saanu ne perustukset pystyyn ku naapurit saapu ihmettelemään. Mele Kahananui tuli miehensä kanssa tuomaan Kavaa, Sulanin perinteistä kava-juuresta tehtyä juomaa ja tekemään tuttavuutta.




Tane Ngata ihmetteli, et tässäkö tosiaan oli mun koti ja pojan ilme oli aika maksamisen arvonen kun mä varmistin, et tässä tosiaan.




Paikalle tuli myös Oliana Ngata ja mulle oli lopulta vähän epäselvää oliko nää tyypit vaan naapureita keskenään vai oliko ne sukua toisilleen. Mä ensin aattelin, et Mele ja Alika olis näitten vanhemmat, mut lopulta en sitte ollu ihan varma.




Oliana osottautu tosi mukavaksi ja se kerto voivansa järjestää mulle jonkinlaisen ilmasen remppaporukan, talkoolaisiksi se tais niitä kutsua. Mulle käytäntö oli täysin vieras, mut Oliana kerto, et Sulanilla ystävällisyys ja auttaminen on ihan tavanomasia juttuja ja pakko kai se oli uskoo, kun Mele ja Alika nyökytteli tyyni hymy naamallaan vieressä.




Kun vieraat vihdoin lähti, mä vetäsin biksut päälle ja pujottauduin ihanan lämpimään meriveteen. Se oli just sopivan asteista. Päivä oli ollu tosi kuuma ja mä vaan kelluin ja kelluin ja annoin veden kannatella mua.




Mä päätin, että siirtäisin mun teltan perustusten päälle mahdollisimman pian. Hiekasta tuli päivän mittaan tosi kuumaa. Perustuksen alla oli ilmaa ja sen alla vesi, joten mä todennäköisesti nukkuisin paremmin. Tai no, vielä paremmin. Viimenen silmäys merelle ja ihanalle tähtitaivaalle. Hyvää yötä Sulani. Mä rakastan sua jo.




**********


Tämä osa oli poikkeuksellisesti minä -muodossa kerrottu, Emmalynin, tuttavallisemmin Emman, suulla. Kävin tosi pitkän painin siitä, kumpi kahdesta omasta suosikista olisi perijä: Emma vai Elliot. Näissä kuvissa ei ehkä näy niin hyvin, mutta Elliot on ihan jumalattoman hyvän näköinen ja olin alustavasti ajatellut, että sukua jatkaa tällä kertaa nuorin lapsi, sukupuolesta viis. Elliot pisti kuitenkin hyvä vastuksen Emmalle ja päätös horjui muutamaankin otteeseen.

Sulani on tullut Simsiin ja siitä tuli oitis mun suosikkikohde. Siellä sää on lähes aina mukava ja tykkään siitä, että meressä voi käydä uimassa. Peliin on tullut tämän lisäosan myötä paljonkin kaikenlaista uutta ja ainakin osasta toimintoja tulee esittelyä tarinaankin.

Pelin siirtyminen uudelle koneelle on tuonut yhden ongelman, jota en ole saanut vielä ratkaistua ja se näkyy näiden kuvien kuvakulmissa. Kamera liikkuu nyt eri tavalla syystä x enkä pääse kovin alas ja lähelle simejä tällä hetkellä. Rakennustilaan en myöskään tällä hetkellä saa kuvakulmaa suoraan päältäpäin, kuten sain vielä edellisellä koneella. Asetuksissa ei näytä olevan mitään sellaista kohtaa, jolla asiaan kykenee vaikuttamaan.
Edit. Ongelmaan löydetty ratkaisu ja jatkossa kuvaaminen ( ja rakentaminenkin... ) on vähän helpompia juttuja ).

Tämän viikon jälkeen todennäköisesti siirrytään jälleen yksi osa viikossa -tahtiin, ellen nyt saa viikonloppuna kuvattua lisää ja kirjoitettua ainakin noita jo olemassa olevia osia valmiiksi =D Tänä kesänä on poikkeuksellisen paljon ollut aikaa simsille ja olen netin syövereistä löytänyt muutamia juttuja ( modeja ), joita todennäköisesti aion hetkellisesti hyödyntää tarinassa.

Mitä pidätte Emmasta? Oliko teistä perijävalinta paras vai olisiko moni toivonut Elliotista perillistä?






3 kommenttia:

  1. Itse olisin kelpuuttanut perijäksi kenet tahansa lapsista, mutta ei Emma mitenkään huono valinta ole, ei todellakaan. Tyttö (tai nainenhan Emma jo on) on oikein suloinen ja vaikuttaa mielenkiintoiselta persoonalta.

    Sulani vaikuttaa kyllä ihanalta paikalta, joten kiva nähdä sitä tässä tarinassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emma on kohtalaisen huoleton tapaus eikä aiheuta suuria draamoja. Alkoholisti-isän lapset ovat tässä perheessä kaikki hyväluonteisia ja eivät ole onneksi perineet isänsä taipumuksia. Emman elämään on kyllä tulossa draamaa enemmän kuin kotitarpeiksi ja siitä en sen enempää tässä vaiheessa kerro, mutta sen verran voin mainita, ettei hän itse ole sen aiheuttaja. Olikohan tarpeeksi epämääräisesti kerrottu? Hmm. =D

      Poista
  2. Emma ja minä-muoto sopivat hyvin yhteen.

    VastaaPoista