75. Mä en oo mikään tyttö enää!

Varoitus!!

Tämä osa sisältää seksuaalissävytteistä tekstiä sekä kuvia. Lukeminen omalla vastuulla.

Ja jos ette ole vielä löytäneet toista mun tarinaa, niin se löytyy alla olevan linkin takaa:

Family Windenburg

**********

-En mä oikein tiedä...
-Äiti, pliis! Fanny pitää musta kyllä huolta. Ja mitä siellä vois ees tapahtua? Mä käyn kuitenkin päivät koulua, ihan niinku täälläkin.
-No mikset sä voi käydä sitä sitten täällä?
-Mä haluaisin ehtiä nähdä vähän muutakin kun nää rannat ennen ku musta tulee aikuinen, äiti. Sitäpaitsi se koulu on ihan ensiluokkainen mihin mä meen ja niillä on huikean hyvä tiedelinja. Ne on jo luvanneet, että mä pääsen sinne opiskelemaan jos vaan menen. Mun arvosanat on niin huippuhyvät!
-Freya...
Tyttö kuuli kiellon äidin äänessä ennen kuin se lähti huulilta ja hän parahti tuskallisesti, nousi ylös ja oli juoksemassa ulos huoneesta.

Emmalyn kuitenkin tavoitti hänet sitä ennen, sulki tiukkaan halaukseen.
-Hyvä on. Mutta lupaa mulle Freya, että olet varovainen.
-Mä lupaan äiti. Mä lupaan.
Emma näki edessään Fannyn silmät tämän pyydettyä häneltä apua ja tunsi pistoksen sydämessään. Hän ei ollut äitinä yhtään parempi kuin veljensä ja tämän vaimo olivat vanhempina. Silti: Emmaa pelotti. Hän halusi päästää irti tyttärestään tämän itsensä vuoksi. Omasta puolestaan hän olisi ollut valmis pitämään tämän ikuisesti kiinni itsessään.

**********

Viikkoa myöhemmin Fanny, Freya ja ensinmainitun miesystävä Sebastian olivat perillä talvisessa pohjoisosassa maata.

Heidän vuokraisäntänään toimi Clark Connor, mies, joka olisi yksi Freyan opettajista. Juurikin kyseisen tiedeluokan, josta Freya oli äidilleen hehkuttanut. Freya ihastui ensisilmäyksellä tummaan, vihreäsilmäiseen mieheen.

Clark vei heidät läheiselle keilahallille ja hallitsi suvereenisti peliä.

Sebastian keilasi tyttöystäväänsä vastaan ja vaikka hän oli selkeästi heikompi pelaaja kuin Clark, hän päihitti Fannyn ja tämä ihasteli miehen taitoja. Se sai Sebastianin röyhistämään rintaansa ylpeänä.

Takaisin talolla Clark laittoi heille ruokaa ja muut istuivat juttelemassa ja odottamassa keittiössä tämän seurassa.

-Oi miten hyvää tää on,
Fannylta pääsi tahaton kehu ja ruoka tosiaan oli hyvää.

-Maistuuko tämä pikkuneidillekin,
Clark kysyi flirttaillen ja sai Freyan punastumaan, joskin hän karsasti hieman miehen käyttämää nimitystä.
-Tää on ehkä parasta ruokaa, mitä olen koskaan syönyt,
Freya sanoi hiljaa ja Clark hymyili synkkää hymyä. Se sai Freyan niskavillat nousemaan pystyyn, miellyttävällä tavalla, ja kihelmöinti levisi sieltä selkää alas. Hänen alavatsassaan tuntui äkkiä aivan uudenlainen kouraisu. Koko tämän ajan Clark katseli tyttöä ja tuntui näkevän, mitä tämän sisällä tapahtui. Freya punastui.

-Näetkö,
Fanny kysyi huvittuneena seuratessaan serkkunsa haparoivaa flirttailua. Sebastian nyökkäsi yhtä huvittuneena. Heistä kumpikaan ei pelännyt hetkeäkään, että tilanteesta kehittyisi mitään sen erikoisempaa. Clark oli Freyan tuleva opettaja ja aikuinen mies.

Clarkin ja Freyan flirtti alkoi olla yhä syvempää ja syvempää ja tyttö tunsi rakastuvansa opettajaansa. Hän ei osannut ajatella, että siinä olisi mitään väärää. Miehen vihreät silmät leimusivat salaisia tunteita, joista Freya ei tiennyt vielä mitään, mutta hänen ruumiinsa tuntui tunnistavan ne ja hän tunsi pikkuhousujensa alkavan muuttua erittäin kosteiksi.
-Mä näytän missä sä nukut tässä talossa,
Clark sanoi Freyalle Sebastianin ja Fannyn toivottaessa hyvät yöt ja lähtiessä pois paikalta, nähden enää vain toisensa.

Clark istahti vuoteelle Freyan viereen ja he jäivät juttelemaan, tuntien molemmat vahvan imun välillään. Mies ymmärsi, että tilanne oli täysin väärin, mutta tytössä oli jotain... jotain. Hän ei vain kyennyt lähtemään pois, ei vaikka järki sanoi mitä.

Yläkerrassa Fanny istahti suoraan Sebastianin syliin ja sen jälkeen pari ei saanut enää käsiään pidettyä irti toisistaan. He kuiskivat toisilleen helliä ja kiihkeitä sanoja ja hetken päästä vaatteet alkoivat vähetä ja äänet nousivat ensin vähän, sitten enemmän. Hetken he vielä varoivat päästämästä liian kovaäänisiä voihkaisuja, mutta pian intohimo pyyhkäisi ylitse ja he unohtivat kaiken ympäriltään.

Nämä äänet kuuluivat alakertaan ja punastuttivat ja kiihottivat Freyjaa. Flirtti hänen ja Clarkin välillä oli käynyt pikkuhiljaa yhä kiihkeämmäksi ja ilma rätisi heidän välillään.

Äkkiä mies sanattomana veti tytön jaloilleen ja suuteli tätä ensimmäisen kerran.

Suudelma ei jäänyt siihen yhteen, sillä Freya heitti käsivartensa miehen hartioiden taakse ja nojautui Clarkia vasten.

Clarkin kädet alkoivat liikkua vääjäämättä tytön keholla ja Freya tunsi lähes sietämätöntä painetta alavatsassaan. Hän halusi jotain, halusi erittäin paljon, mutta Clark kieltäytyi.
-Me voidaan sen sijaan tehdä jotain muuta,
mies kuiskasi ääni käheänä kiihkosta ja sen kaiku häilähteli Freyan sisällä.

Clark ohjasi tytön vuoteelle istumaan, istuutui itse tämän jalkojen väliin, avasi vetoketjunsa ja ohjasi varovasti tytön käden paisuneelle elimelleen. Freyan liikkeet olivat ensin varovaisia ja tuoreita ja ne kiihottivat Clarkin melkein hekuman huipulle heti kättelyssä. Hän kuitenkin sai kerättyä itseään ja hetken päästä Freya sai tuntumaa asiaan ja alkoi kosketella miestä yhä varmemmin. Tämä sai lopulta Clarkin purkautumaan parahtaen ja sen jälkeen mies näytti, miten hän saattoi ajaa tytön orgasmiin omalla kosketuksellaan.

Molemmat olivat niin uupuneita, että he nukahtivat vieretysten.

Seuraavana aamuna hehkuva pariskunta istui aamupalalla eivätkä he suoneet ajatustakaan Clarkille ja Freyjalle.

Tyttö oli kuin ilmaa ja hyvä niin. Hän oli äärimmäisen väsynyt ja koulupäivä oli edessä. He olivat valvoneet ihan liian myöhään, mutta eilisen illan jälkikaiut järähtelivät vieläkin hänen rinnoillaan ja siellä, mitä Freya ei uskaltanut edes ajatella ääneen. Ajatteli kuitenkin ja hän tunsi lihastensa supistuvan sisällään kiihkeästi ja rytmikkäästi.

**********

Kuukautta myöhemmin Freya oli raivoissaan. Clark kieltäytyi vieläkin koskettelua enemmästä, vaikka he nukkuivat joka yö yhdessä ja koskettelivat toisensa orgasmiin kerta kerran jälkeen. Freyan ruumis vaati enemmän, paljon enemmän.
-Mä en oo mikään tyttö enää,
hän huusi vihaisesti miehelle ja tämän silmät kapenivat vaarallisesti.

Clark kiepautti Freyan istumaan sängylle ja suuteli tyttöä niin voimakkaasti, että viha kuoli pois ja intohimo roihahti.
-Mennään kylpyhuoneeseen,
mies vaati himosta käheällä äänellä.

Hieman arasti Freya aluksi riisui vaatteitaan, mutta rohkaistui sitten. Tällä välin Clark laski ammeen täyteen kuumaa vettä ja lisäsi siihen jotain tuoksuvaa öljyä. Hänen istuttuaan alas veteen Freya käveli ammeeseen epäröimättä, istui miehen syliin ja kumartui suutelemaan tätä. Himo jytisi Clarkin suonissa ja vain vaivoin hän sai pidettyä itsensä ottamasta tyttöä rajusti tässä ja nyt, heti. Pikkuhiljaa hän kasvatti tytön painetta, kunnes tunsi tämän olevan räjähtämäisillään.

Silloin hän nosti Freyan ylös altaan reunalle ja työntyi yhdellä sulavalla liikkeellä tämän sisään. Freya henkäisi. Kipua ei tuntunut, vain huumaavaa himoa. Ei ollut enää muuta kuin yksi osa hänessä, osa, johon oli liittynyt toinen ja hän supisteli tiukasti Clarkin ympärillä.

Mies kiepautti heidät takaisin altaaseen, sillä tytön ihanuus oli hänelle melkein liikaa ja hänen oli saatava hetkeksi tauko. Muuten hän purkautuisi tämän sisälle saman tien eikä hän halunnut tehdä sitä. Ei ihan vielä. Vain hetki ja ajatus oli kadonnut ja se oli myöhäistä. Molemmat saavuttivat kliimaksin yhtä aikaa ja Clark vaikersi syvästi Freyan huutaessa riemuissaan.

**********

-Me ollaan huomenna lähdössä takaisin Sulanille,
Freya sanoi kuukautta myöhemmin heidän ollessaan kahdestaan keilahallissa. Siellä ei ollut ketään muuta ja he olivat asettuneet kaikkein suojaisimpaan nurkkaan, varmuuden vuoksi.
-Mä tiedän,
Clark vastasi ja tunsi kaipauksen lisäksi helpotusta. Hänellä oli tyttöystävä, kihlattu itse asiassa, mutta tästä hän ei ollut sanonut kertaakaan Freyalle eikä sanoisi. Heidän romanssinsa jäisi tähän ja he kantaisivat tästä kauniin muiston keskenään.

-Suutele mua vielä,
Freya pyysi ja Clark veti tytön pystyyn ja itseään vasten.

Heidän kemiansa oli niin käsittämättömän vahva, että he unohtivat pian ympäristönsä ja Clark liu'utti kätensä vetämään kiihkeästi Freyan itseään vasten, toisen käden noustessa koskettamaan tämän rintaa.
-Sulla ei ole rintaliivejä,
mies murahti yllättyneenä ja tunsi olevansa hetkessä kivikova. Freya hieroi itseään häntä vasten ja he painautuivat lopulta pieneen tilaan, seinän ja hyllykön väliin ja rakastelivat kiihkeästi seisaaltaan. Molemmat tiesivät, että se on viimeinen kerta. Freya oli surullinen tulevasta erosta, mutta hän tiesi, että suhteesta ei tässä vaiheessa tulisi mitään. Hän ei voisi viedä miestä vanhempiensa eteen. Vielä. Sitten kun hän ensin kasvaisi aikuiseksi. Hän oli optimistinen tulevaisuuden suhteen, oman rakkautensa suhteen.

**********

Esiliinan narut on todellakin katkaistu ja Freya on astunut aikuisuuden maailmaan ihan liian aikaisin. Clark toki ymmärtää tekonsa mitat, Freya ei, ja mies olisi aikuisena ollut vastuullinen olemaan ottamatta tätä askelta. Hän ei ole kuitenkaan mikään kiltti mies. Clark on pelimies eikä Freyalla ole sellaisista vielä mitään kokemuksia. Tyttö ei ymmärrä vielä mikä vastuu aikuisuuteen liittyy, mutta hän on juurikin saamassa siitä kokemusta.