78. Valheiden jäljet

-Mä olin just eilen yhteydessä viimeksi yksityisetsivään. Hän sanoi, että vaikka mitään ei ole löytynyt, toivoa ei kannata menettää.

-Poliisi sanoi ihan toista. Siellä oltiin sitä mieltä, että etsintää ei kannata enää jatkaa ja yksityiselle maksaminen on ihan rahan heittämistä kaivoon.
-Mä en ole valmis luovuttamaan.
-Enkä minä.

Emma sulki unenlämpöisen pojan halaukseen. Vaippa taisi olla täynnä, hän haisteli. Greg oli mennyt etsimään heitä päiväunien jälkeen heidän makuuhuoneestaan ja oli tullut hätä, kun isovanhempia ei löytynytkään.

Hän nosti pojan syliinsä ja ajatteli itsekseen, että hän ei luovuttaisi, ei koskaan, tämän äidin suhteen. Vielä jonain päivänä he toisivat Freyan takaisin poikansa luokse, sen hän oli päättänyt.
-Mennään kylpyyn.
-Joo!
Poika oli aina innoissaan kaikesta.
-Luetaan kirja sen jälkeen,
Gregory ehdotti ja Emma nyökkäsi hymyillen leveästi.

-Mikä kirjan nimi on?
-Ihan kuin sinä.
-Mistä se kertoo?
Emman sydäntä särki äkkiä kovasti. Siihen oli viime aikoina sattunut pahasti ja usein ja hän tunsi varsin usein lepattavia tykytyksiä. Hän pohti itsekseen, voiko särkyneeseen sydämeen kuolla.

-Odotas kun nonna lukee, niin kohta tiedät.
Sen jälkeen hän aloitti kirjan ja Greg kuunteli tarkkana ja haltioissaan.

Poika oli niin suloinen, että Hal mietti monesti, miten ihmeessä Freya oli saattanut jättää tämän jälkeensä. Greg ei itkenyt juuri koskaan ja hänen vihreät silmänsä katselivat maailmaa tarkasti havainnoiden.

Halista oli ihan maailman parasta olla tämän lapsen isänkorvike ja Gregistä oli taas maailman parasta, kun nonno leikki hänen kanssaan.

**********

-Äiti,
Hilda aloitti ja Emman sydäntä lämmitti, kun tyttö ajatteli häntä edelleen äitinä.
-Kerro toki.
-Mä luulen, että me ollaan Clarkin kanssa eroamassa.

-Ai niinkö,
Emma kysyi ja katse muuttui äkkiä pohtivaksi ja hän kysyi:
-Miksi?

-Clark ilmoitti mulle yhden riidan yhteydessä, että mä olen maho lehmä ja hän tietää tämän, koska hänellä on osoittaa todisteet, että hän on tiettävästi tuottanut ainakin yhden jälkeläisen.
Emman koko olemus kylmeni ja aavistus, joka hänellä oli ollut jo aikapäivää sitten aukeni vahvistukseksi. Gregoryn vihreät silmät! Tämä oli perinyt ne Clarkilta.
-Hän on kylmä ja julma mies ja sun on niin paljon parempi ilman häntä!
-Kyllä äiti. Silti...
Tyttö alkoi itkeä ja hetkeksi Emma laittoi jäätävän vihansa nurkkaan ja oli Hildalle äiti, jota tämä sillä hetkellä tarvitsi.

**********

-Sinä helvetin paskiainen laitoit mun tyttären paksuksi,
Emma huusi raivoissaan niin että rannat soivat.

-Se pikku suttura oli kuule ihan omasta tahdosta kypsä,
Clark ilmoitti ivallisesti.

-Katsotaan mitä poliisi siihen sanoo,
Emman pyhää vihaa ei pysäyttänyt mikään. Hän vihasi ja inhosi tätä miestä sydämensä pohjasta.

-Po-poliisit? Ei kai niitä joku muinaishistoria kiinnosta?
Nyt mies kuulosti jo huomattavasti epävarmemmalta.
-Siitä on osoittaa todisteet senkin paskiainen ja idioottikin kaiken lisäksi! Todisteet, että mun tytär sai alaikäisenä lapsen ja geenitesteillä, että sä olet sen isä! Totta vitussa niitä kiinnostaa.

Clark pakeni paikalta ja Emma piteli sydänalaansa. Hän tunsi, miten jokin hänen sisällään murtui ja äkkiä sydän vain lakkasi lyömästä. Hän ehti vielä kuulla hätääntyneitä huutoja ympäriltään, kuinka joku käski soittaa ambulanssikopterin paikalle ja sen jälkeen Emmalyn ei kuullut enää mitään tässä maailmassa. Yksi viimeinen henkäys ja hän oli poissa.

**********

Halista tuli vanhus yhdessä yössä. Hilda muutti takaisin kotiin ja Hal löysi hänet itkemästä eräänä iltana.
-Kultaseni, mitä sä täällä itket?
-Mä niin kaipaan äitiä.

-Rakas, niin minäkin.
Hal veti Hildan syliinsä, oli siinä voimakkaana ja tuoksui hyvältä. He halasivat pitkän aikaa toisiaan ja yhteisessä surussaan he löysivät toinen toistensa huulet. Se oli lämmintä ja kohtaavaa.

Ennen pitkää he asettuivat vuoteelle makaamaan ja jatkoivat. Heistä kumpikaan ei oikein ymmärtänyt miten niin kävi, mutta suudelmat muuttuivat syvemmiksi ja yhteisessä ymmärryksessä he rakastelivat rauhallisesti ja kiihkottomasti. He löysivät toinen toistensa käsivarsilta lohtua, jota kukaan muu ei kyennyt heille antamaan.

Pitkään he pitivät suhteensa salassa, sillä suhdehan siitä kehkeytyi. Heidän rakkautensa oli syvästi hyväksyvää ja puhdasta eivätkä he kaivanneet kenenkään toisen tuomitsevaa asennetta elämäänsä. Ennen pitkää Hilda sai myös todeta, että hän ei tosiaankaan ollut maho, sillä kaikkia odotuksia vastaan hän tuli raskaaksi Halille.

Heidän pieni perheensä liittyi yhdeksi Halin naidessa Hildan kaikessa hiljaisuudessa ja Hildan adoptoidessa Gregoryn. Hän ei tuntenut poikaa kohtaan katkeruutta. Tämä ei ollut syypää hänen ja Clarkin eroon. Heillä kenelläkään ei ollut aavistustakaan siitä, että mies oli välillisesti aiheuttanut Emman kuoleman.

Pieni Gregory oli maailman suloisin lapsi mustine hiuksineen ja vihreine silmineen. Hilda rakasti tätä pientä poikaa täydestä sydämestään.

Hän rakasti myös Halia, josta sukeutui ajan mittaan kiihkeä rakastaja. Mies tuntui elävän kuin viimeistä päivää nuoren rakastettunsa kanssa ja niin hän tietyllä tapaa elikin. Hal tiesi, että elämä oli tässä ja nyt. Enää ei ollut aikaa ihmetellä. Tuli nauttia jokaisesta hetkestä niin paljon kuin mahdollista ja niin hän nauttikin. Hal oli rakastanut Emmaa tavalla, jolla ei koskaan rakastaisi Hildaa, mutta hän kuitenkin rakasti. Hildan nuori iho ja kosketus saivat miehen kuumiksi sekunneissa, kuin hän olisi nuorempikin kolli, eikä hän saanut pidettyä tästä näppejään irti. He rakastelivat jokaisessa mahdollisessa välissä ja Hal oli Hildalle äärimmäisen kiitollinen. Ei pelkästään rakkauselämästä vaan myös siitä, että Gregorylle jäisi rakastava äiti kun hän itse aikanaan erkaantuisi maailmasta.

Hilda aikanaan synnytti heille yhteisen tyttären, Gwendolynin. He hoitivat tätä lasta kaikella sillä rakkaudella, joka heillä oli antaa tälle ja toisilleen ja se kaikki oli hyvin paljon.

**********

Emman kuolema on tarkoituksella jätetty tässä näyttämättä, sillä se sopi tarinaan tällä tavoin. Hän kuitenkin kuoli yllättäen lähes heti tultuaan vanhukseksi enkä ehtinyt oikein tajuta mihin hän kuoli. Tarinaan kuitenkin tämä sopi kuin nappi silmään.

Uskoisin, että sain Hildan ja Haulanin tarinalla yllätettyä teidät lukijat, vai sainko? =D Hehän eivät ole toisilleen mitään sukua, vaikka Hal toki on Hildan isänä toiminutkin. Halusin kuitenkin antaa tälle sukupolvelle vielä yhden kauniin rakkaustarinan näiden risaisten kuvioiden jälkeen.