4.10.2018

27. Piperin salaisuus






Koko talo oli jossain määrin varpaillaan Cocon ja Cheyennen välirikon vuoksi. Perhe saatiin kyllä istumaan saman pöydän ääreen, mutta Coco vältteli sisaruksiaan ja eritoten kaksostaan. Tämän vuoksi kaikilta jäi huomaamatta kuinka huonosti Piper oli alkanut syödä. Nainen pyöritteli ruokia ja närppi pieniä paloja. Muiden huomaamatta hän kantoi suurimman osan annoksistaan roskiin.
-No miten teillä koulussa meni tänään,
Benny kysyi kaikilta tytöiltä yhtäläisesti ja sai kaksi tympeää ynähdystä ja sirkeän selityksen Cloelta koulupäivän hienouksista.
-Korjatkaapa lautaset pois ja tehdään läksyt,
Liana komensi napakasti ja hänen teräksenluja katseensa sai Cocon huokauksen juuttumaan kurkkuun.




Piper auttoi Cocoa läksyissä tytön asettuessa aivan toiseen päähän pöytää kuin sisaruksensa.




Välirikon seurauksena Coco oli vaatinut saada oman huoneen. Hän oli halunnut sinne rauhallisen, violettiin vivahtavan värityksen ja viihtyi huoneen hiljaisuudessa leikkimällä lääkärisetillään. Tietokoneaika oli tarkoin määritelty ja Coco sai enimmäkseen tehdä sen kautta vain kouluun liittyviä tutkimuksia. Benny oli asentanut koneelle erittäin kovat suojamuurit, jotta väärille sivuille ei pääsisi eikä kyseenalaiset simit löytäisi hänen pientä tytärtään.




Piper oli maalannut jo pari taulua tytön huoneeseen ja kertoi tekevänsä pari muuta lisää.




Coco oli myös tytöistä ainoana liittynyt partioon. Hän oli ehdottomasti poikamaisin kolmikosta ja tavoittelikin kunnianhimoisesti saavutuksia itselleen.




Aika kului, mutta Chen ja Cocon välirikko ei ottanut parantuakseen. Toisin päivin he eivät voineet edes ruokailla saman pöydän ääressä.




Coco kieltäytyi katsomasta isoäitiinsä eikä vastannut tämän kysymyksiin. Piper loi päättäväisen katseen lapsista vanhimpaan ja tämä nyökkäsi hieman. Tilanteen oli loputtava.




Hiljainen keskustelu Lianan ja Piperin välillä sai naiset vetämään jälleen yhtä köyttä ja he päättäväisesti istuttivat kaikki kolme tyttöä jos mihinkin tilanteeseen, jossa nämä joutuivat olemaan lähekkäin toisiaan ja hetkittäin puhumaan vähintäänkin toistensa sivuitse jos ei suoraan kohti.




Myös Bella ja serkut valjastettiin avuksi.
-Carrie, Cathleen ja Cole tarvitsisivat ehdottomasti lisää kavereita tytöt ja koska me asumme kuitenkin verrattain lähellä, niin mitä luulette? Voisivatko serkut käydä täällä leikkimässä aika ajoin,
Bella kysyi kevyesti.




-Joo, ehdottomasti,
Che hihkaisi ja oli jo luomassa välejä kolmikosta sosiaalisimman eli Cathleenin kanssa.
-Cath ja mä mennään pihalle,
tyttö hihkaisi ja Bella pyöräytti henkisesti silmiään. Tämä ei nyt sujunut ihan kuten hän oli ajatellut, mutta... ehkä se oli alku.
-Minä lähden tästä nyt käymään vähän asioilla ja käyn noutamassa lapset myöhemmin. Olkaapa kiltisti!




Cole ja Carrie olivat selkeästi tummaa sisartaan ujompia. He jähmettyivät melkein täysin Bellan poistuessa paikalta.




-Mikä teiän lempiaine on koulussa,
Coco kysyi ikäänkuin huomaamatta vaivaantunutta tunnelmaa lainkaan.
-Mä tykkään kovasti biologiasta,
Carrie tunnusti hiljaa.
-Mä taas tykkään liikunnasta,
hihkaisi Cole ja unohti jännityksensä siinä samassa kun sai suunsa auki.




-Hienoa! Molemmat on tosi siistei aineita! Oottekste partiossa jo,
Coco jatkoi ja sai helpommin ja helpommin vastauksia kaksikolta. Tyytyväinen Piper käveli kolmikon ohitse ja kuunteli huojentuneena näiden rupattelua. Ainakin yksi asia oli onnistunut: yhdistää Bellan ja Bennyn lapset. Piper oli jokseenkin varma, että kaikki kolme tulisivat ennen pitkää hienosti toimeen keskenään. Jopa Coco ja Che.




Piperin asettuessa maalaamaan ja tilanteen lasten kesken lientyessä Liana ensimmäisen kerran katsoi kunnolla anoppiaan ja hätkähti rajusti. Milloin Piper oli laihtunut noin nääntyneen oloiseksi? Kuuma aalto humahti naisen läpi ja huolenaihe muutti silmänräpäyksessä muotoaan.




-Piper?
-Niin?
-Onhan sulla kaikki kunnossa,
Liana kysyi varovasti.




-Mitä ihmettä? Hassujako kyselet,
Piper vastasi.
-Tilanne vaan on ollut niin pitkään todella... no, tiukka, tyttöjen kanssa, että...
Liana ei tiennyt kuinka jatkaa. Ensimmäisen kerran elämässään hän todella tunsi ettei löytänyt oikeita sanoja.
-Kaikki on ihan hienosti Liana. Huolehdi vain tytöistä ja Bennystä, sekä tietenkin itsestäsi,
Piper sanoi lempeästi.




Mitä Liana ei nähnyt oli, että Piper oli sulkenut hetkeksi silmänsä. Sitten nainen hengähti päättäväisesti ja jatkoi maalaamistaan.




Yön pimeydessä vanhus heräsi hirvittävään päänsärkyyn. Kireä pakkanen kilpistyi talon seiniin, mutta hohkasi kyllä ikkunoista. Satava lumi herätti toiveen lauhtuvasta kelistä. Sitä Piper ei kuitenkaan nähnyt juuri nyt eikä liioin ajatellut.




Kivut olivat muuttuneet yhä pahemmiksi, ihan kuten lääkäri oli häntä varoittanutkin. Vika ei ollut Piperin päässä vaan vatsassa alunperin. Naisen vatsalaukku oli lähes täynnä syöpäkasvainta ja sen vuoksi ruokahalu oli kadonnut, sillä oikein mikään ei enää mahtunut sisään tai pahemmin pysynyt siellä. Kasvain oli levinnyt räjähdysmäisesti ympäri naisen sisäelimiä nopeammin kuin kukaan lääkäri oli kyennyt ennustamaan ja nyt se painoi hänen selkähermoaan ja aiheutti sitä kautta hirvittävät päänsäryt.




Ei Piper pelännyt, hän oli vain hirvittävän väsynyt. Väsynyt ja sairas. Piper oli täydellisen valmis lähtemään rakkaan miehensä luokse, joten hän tervehti syöpäkasvaimia lähes riemullisesti. Kun hän vain ei olisi ollut näin kipeä. Lääkäri oli sanonut, että seuraava lääke olisi morfiini ja Piper oli vältellyt lääkkeen aloittamista viimeiseen asti. Pian hän ei kuitenkaan enää voisi tehdä niin. Nainen huokaisi syvään ja asettui varovasti kyljelleen. Liian äkkinäiset liikkeet saattoivat saada hänet oksentamaan. Hiljaisessa yössä, valon pimentyessä alakerran makuuhuoneessa, Piper makasi katsellen hiljalleen satavaa lunta silmät kuivina, pieni toiveikas hymy huulillaan.



**********


Piperin lähtö on nyt lähellä. Hän itse on valmis kuolemaan, mutta tulee jättämään ison surun jälkeenjääneille. Valmistaudumme kaikki sanomaan vanhukselle hyvästit.









2 kommenttia:

  1. Piperin edessä odottava kuolema on hyvin surullinen asia, mutta on siinä positiivisiakin puolia. Nainen ehti kuitenkin elää hyvän elämän ja nähdä lastenlastensa syntymän. Rakkaasta perheestään huolimatta Piperillä on tosi kova ikävä edesmennyttä miestään, joten se on hänen osaltaan vain helpotus että lähtö tulee hieman odotettua aiemmin.

    Edessä häämöttävä kuolema on toki surullinen asia etenkin hänen perheensä kannalta, mutta uskoisin heidän kyllä selviävän siitä. Ehkä kaksostenkin välit saattaisivat saada sen ansiosta sysäyksen parempaan suuntaan, sillä he saattavat ehkä haluta tukeutua toisiinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidemmän päälle Piperin lähtö tulee vaikuttamaan varmaan paljonkin perheen elämään. Osa tavoista lienee hyviä ja toiset ei niinkään. Ash ja Piper olivat tämän perheen liima, ydinpariskunta, ja nyt toisenkin kaatuessa asiat vain alkavat kukea omia latujaan, ilman luotsaajaa.

      Piperin elämä on ollut pitkä, pelin kannalta jopa yllättävänkin pitkä, mutta toisaalta hän oli aika paljon Ashia nuorempi ja siksi hän on joutunut ikävöimään miestään pitkän pitkän aikaa.

      Poista