14.1.2017

34. Kypsymistä

Claran elämää siis seurataan lähituntumassa vielä hetken ajan. Luovun hänestä kuitenkin Carlin lähestyessä aikuisikää ja nuoripari muuttaa silloin omaan taloonsa. Tässä uusi osa, olkaa hyvä =)



**********




Vaikka Nea ei enää ollut rikollinen, hänen menneisyytensä vainosi häntä ja sen vuoksi ei koskaan voinut olla liian hyvässä kunnossa.



Nainen kävi kuntosalilla lähes päivittäin harjoittelemassa. Vanhuus oli lähestymässä ja kohta hän olisi joka tapauksessa liian hauras ja heikko puolustamaan poikaansa, mutta vielä. Vielä hetken aikaa hän pystyisi niin tekemään.



Matka Ranskaan oli muuttanut Carlia paljon. Hänestä oli tullut vastuuntuntoisempi ja hän auttoi muun muassa siskoaan ja tämän miestä parantelemalla heidän vesikalusteitaan. Sisko alkoi olla viimeisillään ja niin isossa kunnossa, että tämä ei pystyisi kumartelemaan vesihanojen perään.



Hän oli myös alkanut osoittaa kiinnostusta tyttöjä kohtaan ja ensimmäisenä merkkinä siitä oli seinälle ilmestynyt suositun tyttöbändin juliste. Stars soitti vaihtoehtomusiikkia, mutta mikä parasta, toisen tytön hiusleikkaus oli käytännössä sama kuin Noellen...
Poika oli myös leikkauttanut hiuksensa ihan uudella tavalla ja pitkä tukka oli historiaa.



Clara ei jaksanut tehdä enää juurikaan mitään muuta kuin lukea. Eddy soitteli hänelle usein sekä heidän omassa asunnossa että Claran äidin luona. Nainen tuntui viihtyvän molemmissa paikoissa yhtä lailla.



Eddy oli ollut jo jonkin aikaa ärtynyt eräästä asiasta ja päätti ottaa sen vihdoin puheeksi. Hän kasasi itseään hyvän tovin.



-Nämä on tosi hyviä, ei tosin yhtä hyviä kuin äidin tekemät. En osaa ihan niin hyvin kokata vielä,
Clara jutteli kun Eddy istui vihdoin pöytään.



-Ajattelin kysyä äidiltä auttaisiko hän siivoamaan täällä,
Clara jatkoi ja Eddyn ärsyynnys läikähti ylitse.



-Minä en jaksa tätä, että sinun äitisi ja veljesi ovat joka hetki läsnä joka asiassa,
hän ässähti.
-Mitä?



-Älä käsitä väärin. He ovat ihania ihmisiä, mutta ihan oikeasti Clara, meillä on oma perhe ja oma elämä. Meille syntyy kohta oma vauvakin! Te kuljette näiden asuntojen väliä ihan tuosta noin vaan, välittämättä vähääkään mitä missäkin asunnossa sillä hetkellä tapahtuu. Minä haluan voida suudella sinua koska tahansa ja vaikka rakastella tuossa olohuoneen lattialla nyt heti ilman pelkoa, että joko äitisi tai veljesi yllättää meidät kesken kaiken!



-Minä en olisi selvinnyt ilman äidin tukea tätä raskautta eikä äiti olisi selvinnyt ilman meitä! Näithän sinä millaiseen kuntoon hän meni kun Carl lähti Ranskaan!
-Et sinä voi lopun ikääsi huolehtia äidistäsi Clara.



-En ehkä lopun ikääni, mutta nyt minä vielä voin ja ihan varmasti niin myös toistaiseksi teen.



-Ja siinä paha missä mainitaan,
Eddy mutisi ärtyneenä. Hän ihan oikeasti piti Carlista, todella piti, ja poika auttoi heitä suunnattomasti, mutta tämä oli sietämätöntä!
-Carl on auttanut meitä ihan hirvittävän paljon. Ihan niinkuin äitikin,
Clara suhahti miehelleen niin hiljaa, että veli ei kuullut.



-Eikös sinulla työt ala ihan juuri Eddy? Ai hei Carl. Tulitko aamiaiselle?
-Ei, ehdin syödä jo. Tulin katsomaan ennen kouluun lähtöä miten täällä sujuu.
-Kiltisti tehty kultaseni. Juoskaahan te nyt omille asioillenne ja minä menen yläkertaan kylpyyn.
Clara loi tiukan katseen mieheensä. Äidillä oli kylpyamme, heillä ei, ja Clara todella tarvitsi kuumaa kylpyä särkeville lihaksilleen. Eddy vain huokaisi ärtyneesti.



Myöhemmin sinä päivänä Claran synnytys vihdoin käynnistyi.
-Herran tähden! Nytkö se alkaa?
-Äiti, älä panikoi vaan mene soittamaan kätilö, jooko? Siirryn valmiiksi alakertaan.



Helpommin sanottu kuin tehty, sillä samalla hetkellä valtava supistus kouraisi Claraa.



Nainen puri hammasta yhteen ettei olisi huutanut ääneen ja puuskutti aina siinä välissä kun vähänkään ehti.



Myöhään illalla syntyi Maria. Eddy oli vielä töissä eikä Clara halunnut että miestä häiritään. Turhaan tätä otettaisiin tänne hermoilemaan ja kävelemään edestakaisin viereisessä huoneessa.



Clara laski Marian vuoteeseen. Tyttö oli aivan hurmaava ja jokelteli hiljaa. Samassa Clara jähmettyi, sillä supistus repi hänen hentoa vartaloaan jälleen.
-Jälkeiset,
hän kysyi tukahtuneesti.
-Ei taida olla,
vastasi kätilö varovasti.



-Sieltä on kuulkaa nuori rouva tulossa toinen.
-Toinen?
-Kyllä, toinen. Tämä tulee helpommin kuin ensimmäinen. Pari työntöä ja se on siinä.



Kätilö puhui aivan totta. Ei tarvittu edes kahta työntöä, kun hänen käsillään oli toinen tytär, Malin.



Carl ei jännitykseltään ollut saanut kauhean hyvin nukuttua ja kun hän kuuli ensimmäiset parkaisut alakerrasta, poika sammutti television ja hipsi kaikessa hiljaisuudessa lastenhuoneeseen.



Sisar olikin jo paikalla syöttämässä Malinia, joten huutaja oli Maria. Kuin vanha tekijä Carl nosti tytön kehdosta käsivarsilleen. Se itki kiukkuisesti ja poika katsoi sisartaan.
-Onkohan tälläkin nälkä?
-En usko, sillä ruokin Marian juuri. Luulen, että tyttö kaipaisi vain vähän seuraa.



-Mitä enon pieni lintunen? Mikä harmittaa noin kovasti,
Carl jutteli siskontyttärelleen lempeästi ja Clara katsoi veljeään valtavan hellyyden vallassa.



Poika oli kypsynyt niin kovasti ja hetkittäin Clara pelkäsi, että Carl olisi liiankin vanha ikäisekseen. Pojan pitäisi vielä käydä tekemässä asioita, jotka sen ikäisille kuuluivat.



Clara istui syömään kesken jäänyttä aamupalaansa ja Carl alkoi sillä välin valmistaa uutta.



Vauvat olivat jälleen nukahtaneet eikä asunnossa kuulunut muita ääniä kuin takkatulen rätinä, haarukan satunnaiset osumat lautaseen sekä uuninluukun hiljainen natina kun sitä raotettiin.



Clara siirtyi tiskaamaan ja mietti miten voisi veljen kanssa ottaa puheeksi huolensa ja pitäisikö hänen edes?



Carlilla oli ollut vaikeutensa heidän muutettuaan tänne, mutta nyt poika tuntui asettuneen ja kypsyneen nuoren miehen mittoihin. Ehkä oli parempi olla vain hiljaa, Clara tuumi ja laski pesuvedet altaasta.



Myöhemmin sisarukset istuivat katselemassa televisiota. Carl jutteli kovin aikuismaisen oloisesti ja Clara ei voinut olla miettimättä mitä Ranskassa oli oikein tapahtunut. Hän ei aikonut kuitenkaan udella. Ne olivat Carlin omia salaisuuksia, tämän omaa elämää eikä sisarella ollut oikeutta kysellä. Silti, toimittaja hänessä olisi niin kovasti halunnut tietää.






2 kommenttia:

  1. Minä tulen hieman jäljessä, kun taisi olla kahdeksan osaa lukematta. :D No, ainakin olen nyt taas ajan tasalla.

    Tässä osien aikana kerkesi tapahtua paljon kaikenlaista. Suurin osa asioista oli myös hyvin positiivisia. Oli mukavaa, että Clara rakastui ja sai nyt perheenlisäystäkin. Ymmärrän että Eddy kaipaa hieman lisää omaa rauhaa, uskon kuitenkin, että he pääsevät vaimonsa kanssa yhteisymmärrykseen.

    En malta odottaa, mitä kaikkea Carlin elämässä tuleekaan vielä tapahtumaan. Saa nähdä lähteekö nuori mies takaisin Ranskaan täysi-ikäistyttyään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut tämän viikon ihan liekeissä ;-)
      Ei vaan =D Ehdin kirjoitella osat valmiiksi viime viikonloppuna, joten olen nyt julkaissut niitä alta pois toiveissa, että ensi viikonloppuna ehtisin pelata ja saisin kahden tai kolmen seuraavan osan kuvat valmiiksi. Se on tavoite tulevalle tahdille, niin ei tarvitse odotella monta kuukautta että saa pelata tällä suvulla. Taisi olla tuossa välissä nimittäin neljän kuukauden tauko jos oikein laskin... =D

      Clara ja Eddy ovat suloinen pari ja pelissäkin kovasti toisiinsa rakastuneita. Jos en ole ehtinyt heille kehittää mitään, tämä pariskunta löytyy flirttailemasta ja hempeilemästä jostain nurkasta =D
      Carl taas... no, on Carl. Poika hakee vielä itseään ja katsotaan kenen kanssa hän lopulta sitten päätyykään yhteen ;-)

      Poista