9. Etsivä Parker

Tämän viikon ensimmäinen osa tulee tässä ja seuraava olisi tarkoitus julkaista perjantaina. Nyt sitten nähdään, miten arvailunne lapsilukumäärän ja sukupuolten kanssa meni =)

**********

Piper vietti hetken aikaa lapsiaan tarkastellen. Pojat vaikuttivat olevan sopivasti leikkien touhussa, joten hän päätti uskaltaa jättää heidät hetkeksi ilman valvovaa silmää.

Puutarha vaati jatkuvaa työtä ja sen hoitamisesta oli tullut Piperille oma, rauhallinen hetkensä. Kolmas raskaus oli tehnyt naisesta äärimmäisen tyynen. Poikien nahinatkaan eivät saaneet häntä hermostumaan.

-Puhalla reippaasti Benny,
Ash kehotti esikoistaan ja poika puhalsi.

Bennyn perimässä näkyi vahvasti hänen äitinsä geenit.

-Isi mä voin korjata astiat,
Benny hihkaisi ja kantoi innoissaan astiapinoa kohti tiskikonetta.
-Älä pudota niitä,
Ash ei voinut olla varoittelematta.
-En en,
Benny vastasi hyväntuulisesti.

Poika palasi sohvalle katselemaan lastenelokuvaa isänsä ja veljensä kanssa.
-Minä en ymmärrä tätä. Miten tuosta pojasta tuli yhtäkkiä lohikäärme,
Ash katseli silmät suurina.
-Isi, se on mielikuvitustarina,
Benny valisti.
-Kuvitus,
peesasi Bo.

-Isillä on meekki,
Bo sanoi ja keskittyi tiukasti tuijottamaan Ashin poliisikilpeä vyöllä.
-Kyllä, isillä on merkki. Isin merkki. Ei Bon.
-Bo tahtoo meekin.
-Isin merkki.
-Bo tahtoo.
-Bo syö nyt kakkua.

Ash totesi, että se ehkä oli virhe, sillä Bon siirtäessä huomionsa kakunpalaan, tämä alkoi pienellä, pullealla kourallaan taputella sitä niin, että muruset ja kuorrutteet roiskuivat.
-Voi Bo, lopeta. Syö nätisti.
Ashia väsytti ja hän ei olisi jaksanut mitenkään komentaa poikiaan työpäivän jälkeen.

-Bo, nätti,
poika toisti ja katseli surkeana kakunpalaa, alkaen nyyhkyttää. Ash hieroi nenänvarttaan väsyneenä ja nousi sitten reippaasti ylös sohvalta.
-Mennäänpä iltapesulle ja nukkumaan,
hän kehotti, siirsi Bon lautasen syrjään ja nosti pojan syliinsä.
-Benny kanssa.
-Joo isi,
poika sanoi varsin säyseästi ja Ash mietti, kuka vaihtoi hänen poikansa hetki sitten? Bennyn seikkailunhalu tuntui olevan tipotiessään ja pojasta oli sukeutunut rauhallinen ja kuuliainen lapsi. Se oli hyvin hämmentävää.

Aamuyöllä Piperin synnytys käynnistyi. Hän heräsi kovaan supistukseen ja sen päätyttyä istui tyhjentämään rakkonsa. Supistus oli melkein saanut hänet kastelemaan itsensä.

Suihku oli auttanut aiemmissa synnytyksissä, joten nytkin Piper suoritti samaa kaavaa ja otti todella kuuman suihkun saadakseen kipeät lihakset rentoutumaan.

Yrittäessään syödä aamupalaa Piperia alkoi supistella yhä nopeammassa tahdissa ja olo muuttui pikkuhiljaa hyvin tuskaiseksi. Synnytys tuntui etenevän varsin vauhdikkaasti tällä kertaa.

Aamupala jäi kesken ja nainen siirtyi kylpyammeeseen. Vatsa kovettui äärimmilleen ja Piper tunsi, että vauva aloitti matkansa ulospäin.

Hän siirsi käsien avustuksella jalkansa parempaan asentoon, jotta vauva mahtuisi ulos. Pojilla ja Ashilla olisi ihmeteltävää heidän herätessään, Piper tuumi ja sitten olikin aika keskittyä saamaan vauva maailmaan.

Varhain aamulla syntyi Bella Parker, Piperin ja Ashin kolmas lapsi.

Piper tunsi hellyyden valuvan yli äyräiden hänen katsoessaan käsivarsilleen nukahtavaa pientä tytärtä. Hän ei katunut hetkeäkään sitä, että oli tullut raskaaksi kolmannen kerran.

-Paljon onnea tyttövauvan johdosta!
Angie halasi veljeään tiukasti.
-Kiitos.

-Minkä kokoinen tyttö on?
-No, tuota... sellainen käsissä pidettävä.
-Ash...
-En ehtinyt paljon ajatella aamulla, enkä kyllä syödäkään, sillä Bellaa piti ihailla hetkinen.
-Bella. Annoitte tytölle tosi kauniin nimen.
-Miten Thomas ja Alex voivat?
-Uh... Kaksosissa on käden täydeltä työtä. Ole kiitollinen, että teille on tullut vain yksi lapsi kerrallaan!
Ash nauroi.
-Eihän sitä koskaan tiedä miten seuraavalla kerralla...
-Onko Piper suostunut neljänteen lapseen?!
-Ei.
-No sitä minäkin.
-Ei vielä...
-Ash...

Lorenzo pääsi vihdoin irti sähköpostistaan ja nousi onnittelemaan tuoretta isää hänkin.
-Onnea! Välitä onnitteluni ihastuttavalle vaimollesikin.

-Kiitos Lorenzo, välitän kyllä.
-Näytät väsyneeltä.
-Olen väsynyt. Bo on hankalassa vaiheessa ja heräsin vähän liian aikaisin tänään.

-Tarvitsetko lomaa?
-Ei, en sentään. Parasta lomaa on olla töissä.
-Tiedän,
Lorenzo sanoi painokkaasti ja jatkoi:
-Siitä puheenollen. Istutaanpa alas.

-Meillä on tosi monta juttua auki ja tarvitsisin kipeästi niiden loppuunkäsittelyitä.
-Kerro vaan mitä voin tehdä.
-Olet varsinainen työjuhta Parker. Teet osaston parasta tulosta.
-Kiitos pomo.

-Minulla olisi täällä yksi tapaus, jonka sinä voisit ottaa käsittelyyn. Poika odottaa tuolla kuulusteluhuoneessa.
-Poika?
Lorenzo huokaisi raskaasti.
-Voi kyllä, vasta poika.
Poliisipäällikkö pudisti päätään.
-Sinä olet riittävän kokenut ja luotan, että osaat käsitellä häntä tilanteen vaatimalla herkkyydellä. Ja Parker...
-Niin?
-Hän on kansanedustaja Boltonin vanhin poika.
Ash kirosi hiljaa.

Nuori Bolton ei selvästikään ymmärtänyt olevansa vakavan tilanteen edessä. Ash istui papereineen pöydän toiselle puolelle eikä nuorukainen kohottanut katsettaan puhelimestaan.
-Kurt Bolton?
Poika ei vastannut vaan jatkoi näpyttelyään.
-Nuori herra Bolton. Olkaa ystävällinen ja laskekaa puhelimenne alas tai minun on takavarikoitava se välittömästi,
Ash ilmoitti asiallisesti, mutta tiukasti. Poika laski puhelimensa heti ja tunki sen taskuunsa piiloon.

Ash avasi todisteaineistonipun ja oli lukevinaan sitä hetken. Hän oli tosiasiassa lukenut sen läpi jo hetki sitten. Se ei ollut kaunista luettavaa.
-Herra Bolton. Teitä syytetään raiskauksesta.
-Hei oikeesti, mä en ole koskenut siihen muijaan enkä ole koskaan sitä edes nähnytkään. En tiiä miks se oikeen syyttää mua! Ihme bitch!

-Herra Bolton. Meidän todistusaineistomme puhuu toista kieltä.
Teini näytti ensimmäisen kerran pelästyneeltä.
-To-todistusaineisto?

-Tästä löytyy muiden teinien ottamia valokuvia tuolta illalta. Niissä näkyy selvästi, että juttelet tytön kanssa. Älä siis väitä, että et tiedä häntä.
-Ei kaikkee voi muistaa... Mä juttelen hei monien muijien kanssa! Ne ui ihan väkisin mun liiveihin!
-Väkisin. Se on nimenomaan tässä jutussa avainsana.
Ash pudottelee pöydälle kolme valokuvaa pahoinpidellystä tytöstä ja neljäntenä hän laskee niiden päälle hitaasti paperin, jonka kertoo olevan dna-todiste. Se täsmää Kurt Boltonin dna:n kanssa 98 prosenttisesti.

-Ymmärräthän, sinä olet jo jäänyt kiinni. Todisteet ovat raudanlujat.

Poika näyttää järkyttyneeltä ja Ashin melkein käy tätä sääliksi. Hän kutenkin on lukenut tytön todistuksen ja nähnyt samat valokuvat, jotka esitti juuri epäillylle, joten Ash lujittaa tunteensa. Tämä tässä on edesvastuussa oleva rikollinen, ei mikään viaton teinipoika. Ash ei tiedä, mikä ihme on saanut pojan käyttäytymään näin, mutta hän toivoo sydämestään, että hänen omat poikansa eivät koskaan kohtele ketään näin hirviömäisesti.

-Mun faijan asianajaja murskaa sut oikeudessa,
poika nousee epätoivonsa alhosta ja alkaa uhkailla.
-Sinun isäsi asianajaja tulee neuvottelemaan näillä todisteilla siitä, vietätkö sinä linnassa 10 vai 15 vuotta,
Ash vastaa teräksenlujasti.

-Mi-mitä?
-Herra Bolton, edes sinun isäsi ja hänen asianajajansa eivät pysty muuttamaan todisteita. Sinä raiskasit tämän tytön ilman kondomia ja siitä jäi dna- jälki. Kukaan ei ole tulossa sinua pelastamaan. Olen pahoillani.
Pojan naama on venähtänyt ja hän henkäisee kauhistuneena Ashin tarttuessa häntä olkapäästä, nostaessa seisomaan ja lukitessaan kädet käsiraudoilla selän taakse selliin kuljettamisen ajaksi.

Jälleen yksi hukkaan heitetty nuori, Ash miettii katsellessaan nuorukaista.

Tämä tulee pääsemään ensi alkuun nuorisovankilaan, mutta viettää nyt päivänsä lukittuna tänne, poliisiaseman selliin, jonka naapuriselleissä on juoppoja ja huumeidenkäyttäjiä. On väärentäjiä ja tappajia. Ash ei ole lainkaan varma, että tämä tulee muuttamaan nuoren Boltonin elämää yhtään paremmaksi ja hänen tulevaisuuttaan valoisammaksi, mutta ainakin raiskattu tyttö saa oikeutta.

**********

Ash ja Piper saivat vihdoin pienen tytön ja koska en uskalla enää kokeilla onneani, tämän perheen lapsiluku on tässä =D Seuraavaksi varmaan tulisi ne kaksoset ( tai kolmoset... ) ja se alkaisi olla ehkä turhan haastava yhtälö =D

Nelosessa tykkään myös siitä, että synnytys on hieman realistisempi, sillä sen kesto voi olla kohtalaisen pitkäkin. Simit myös pystyvät liikkumaan ja tekemään juttuja, toisin kuin kolmosessa. Yritän löytää kovasti niitä hyviä puolia, sillä suljettu maailma on hetkittäin äärimmäisen ärsyttävä. Ajan kanssa sekin ärsytys on kyllä alkanut helpottaa.

Tässä osassa Bennystä tuli lapsi ja Bo kasvaa seuraavan osan alussa. Kotikuvauksessa tuli pieni tauko, sillä se oli hyvin pitkälti Bennyn koulunkäyntiä ja taaperon sekä vauvan hoitamista. Puutarhallekaan ei jälleen riittänyt aikaa =D

Työpaikalla päästiin seuraamaan ei niin mukavia puolia Ashin urasta ja Lorenzokin näyttäytyi pomon paikalla. Myös Thomas ja Alex mainittiin ensimmäisen kerran. Seuraavassa osassa pääsette näkemään pojat.

Tällä kertaa en keksi mitään kysyttävää =)