22. Salaisuuksia

Tänään tulee poikkeuksellisesti jo toinen osa.

Menin pitkästä aikaa pelitallennukseen kun huomasin, että olen edellisen kerran pelannut sillä elokuun viimeinen päivä... Tuloksena yli 300 kuvaa... huoh... Olen siis kipeänä tänä viikonloppuna, joten tässä tulos =D

Kuvia on nyt 36 osan verran ja pari osaa on tämän jälkeen valmiiksi kirjoitettunakin. Todennäköisesti, jos vaan kunto kestää ja ehdin, tulen julkaisemaan lähiaikoina osia tiheämmällä tahdilla, sillä tällä tavoin en kyllä muuten saa ikinä noita tähän mennessä kuvattuja osia kiinni. En välttämättä kuitenkaan ihan kahden osan päivätahtia kovin pitkään ;-)

**********

Clara kasvoi pikkuhiljaa ja Nean äitiysloma hupeni. Hän olisi kovasti halunnut vielä jäädä kotiin, mutta työ eikä Triadi sitä sallineet.

Haaveissa oli myös toinen lapsi. Se oli enemmän kuin tervetullut sekä Benin että Nean puolelta, mutta naisen kohtu pysyi tyhjänä.

Benillä oli ihan omat kuvionsa menossa eikä niistä tiennyt kukaan muu. Biyu olisi varmasti saanut halvauksen kuullessaan mitä Ben suunnitteli tai ylipäätään siitä, että mies oli alkanut vältellä Triadin antamia tehtäviä. Hän suoritti niitä enää näennäisesti, pitääkseen yllä jonkinlaista julkisivua, mutta yhä uudelleen ja uudelleen Benin suorittamat tehtävät epäonnistuivat tai menivät läpi rimaa hipoen.

Jäätyään eläkkeelle Biyu oli jälleen alkanut hoitaa puutarhaa.

Hän oli myös erittäin mielellään Claran hoitajana Benin ja Nean hoitaessa parisuhdettaan.

Tai niin nämä tätä kutsuivat. Biyulla oli omat arvelunsa siitä, että pariskunta yritti epätoivoisesti saada aikaiseksi toista lasta eikä vanhuksella ollut mitään sitä vastaan.

Alakertaan asti kuului kuinka sängynpääty jyskytti hirsiseinää vasten ja Biyua hymyilytti.

Illalla nuoret hipsivät alakertaan posket hehkuen ja Biyu katsoi asiakseen kääntää selkänsä ja häipyä paikalta vähin äänin.
-Minun täytyy lähteä kohta töihin,
Nea totesi lakonisesti.

-Etkö sinä voisi jäädä kotiin? Tai sanoutua irti koko työstä,
Ben kysyi kipakasti.
-Sinä tiedät etten voi,
Nea vastasi pehmeästi ja jatkoi:
-Me olemme sitoutuneet tiettyihin asioihin eikä sitä venettä kannata lähteä keinuttamaan.
Ben oli asiasta hiljaa eri mieltä.

Tullessaan sinä yönä töistä kotiin Nea huokaisi syvään. Hänellä olisi arvatenkin varsin ikävänpuoleinen keskustelu edessä miehensä kanssa, sillä rikollisjärjestö vaati Neaa matkustamaan Ranskaan. Kyseessä oli erään äärimmäisen tärkeän paketin toimitus. Hän päätti jättää sen aamuun. Ben olisi paremmalla tuulella nukuttuaan yönsä hyvin.

Kuten Nea oli arvellutkin, Ben oli nostanut asiasta pienimuotoisen metelin. Päättäväisesti nainen kuitenkin pakkasi laukkunsa, katsoi miestään tasaisen rauhallisesti, nosti käden tämän poskelle ja suuteli sitten hellästi. Hän ilmoitti tulevansa kotiin mahdollisimman pian.

Ranskassa paketin toimitus sujui oikein juohevasti. Asiaa saattoi auttaa se, että Nea oli viehättävä nuori nainen ja ranskalaiset miehet... no, ovat ranskalaisia.

Biyu oli alkanut viettää yhä enemmän ja enemmän aikaa unten mailla. Ben pelkäsi sen tarkoittavan sitä, että äiti olisi pian seuraamassa isän jäljissä ja hänestä tulisi täysorpo.

Clara taas oli hyvin toimelias touhutessaan yksin ja viihdyttäessään itse itseään.

Biyun onneksi Clara ei ollut saanut lahjakseen mitään outoa nukkea sukulaisilta, joten tyttö halaili ja leikki nallensa kanssa.

Kun Nea palasi kotiin, sai Ben jälleen piakkoin puhelun Kiinasta. Hän siirtyi juttelemaan kylpyhuoneen puolelle, jotta kukaan ei kuulisi häntä. Ben kieltäytyi edelleen lähtemästä Kiinaan, mutta suostui siihen, että joku sieltä tulisi tapaamaan häntä tänne.

Samaan aikaan myös Nea oli puhelimessa. Lääkärinsä kanssa. Tämä ilmoitti naiselle varsin iloisia ja odotettuja uutisia. Nea oli vihdoin raskaana!
-Onhan tämä nyt ihan taatusti varmaa,
Nea vielä tinkasi lääkäriltä ja tämä vakuutti, että sen varmempaa ei enää voisi olla. Nea ja Ben saisivat kuin saisivatkin toisen pienokaisen.

Biyu tuntui hieman piristyvän nuorten uutisista ja alkoi kokata vaihteeksi aivan uudella innolla. Olihan hänen nyt pidettävä huolta tulevasta lapsenlapsestaan!

-Millaiset sinun veriarvosi ovat,
Biyu huolehti.
-Vähän ne olivat alhaisen puoleiset edellisellä kerralla,
Nea vastasi.
-Siinä tapauksessa minä lisään sinun ruokaasi muutamaa  eri yrttiä,
vanhus totesi hyvin päättäväisellä äänellä ja Neaa hymyilytti.

Ben taas tuli Triadin lähettilään tapaamisen jälkeen kotiin huojentunein mielin. Hän oli kuin olikin saanut vakuutettua tälle, että mitään huolehdittavaa ei ollut. Hän teki kyllä parhaansa, mutta... aina työ vain ei ollut niin helppoa ja epäonnistumisia tuli. Ben tiesi, että jos Triadilla olisi ollut hiukankaan aavistusta miehen aikeista, tämä olisi tapettu siihen paikkaan. Siksi suunnitelma oli pidettävä mahdollisimman salassa eikä edes vaimolle voinut asiasta kertoa.

Tyytyväisenä Ben kävi Nean viereen nukkumaan. Hän siveli ensin hellästi naisen paisunutta vatsaa. Synnytys tapahtuisi minä hetkenä tahansa, mies arveli.

Biyu oli alkanut meditoida. Sillä tavoin hän sai työnnettyä syrjään pahinta suruaan ja tyhjyyttään.

Postipoika koki elämänsä yllätyksen kun hän postinjaon päätteeksi halusi tulla käymään uima-altaalla, mutta löysikin sen reunalta leijuvan vanhan naisen.

Poika äännähti tukahtuneesti, vaihtoi kiireen vilkkaa vaatteet ylleen ja pakeni paikalta.

Tästä tietämättömänä Biyu levitoi itsensä toisaalle puutarhassa.

Sen jälkeen hän koki olevansa äärimmäisen tyyni.
( En ymmärrä miksi peli vaihtaa tässä asussa hiustyylin aina tähän. )

Nean synnytyksen aika tuli ja nainen sanoi päättäväisesti haluavansa tällä kertaa kotisynnytyksen. Niinpä Ben ja Biyu soittivat musiikkia ja rauhoittelivat sillä synnyttävää naista.

Nea puhisi, puuskutti ja parkui olohuoneessa. Suurin osa äänestä onneksi hukkui musiikin alle.

Se hetki, kun vihdoin tuli aika ja kivut loppuivat! Nea hymyili riemuissaan. Aivan juuri hänen käsivarsillaan olisi pienokainen!

Ja niin syntyi perheelle uusi perillinen: Carl.
( arjen sankari, kurinalainen )

Pian seurasi Claran syntymäpäivät, joten Carlin syntymä tuli juuri oikeaan saumaan. He pääsisivät jälleen paapomaan uutta pienokaista eikä syli jäisi tyhjäksi.

Benjaminin sisarukset kokoontuivat jälleen syntymäpäiville. Jokaisen mielessä oli kohtalokkaat edelliset juhlat ja kaikki loivat varovaisia katseita Biyuun. Nainen kuitenkin vaikutti varsin hyvinvoivalta ja nämä syntymäpäivät päättyivät ihan yhtä onnellisesti kuin alkoivatkin.

**********

Tässä vaiheessa Benjaminista on tullut jo aikuinen. Syntymäpäivät muistaakseni livahtivat ohi töiden lomassa. Huomatkaa miehen muuttunut tyyli =) Poissa ovat pitkät hiukset, mutta parran hänelle sentään jätin =)