50. Päivä rannalla

Päätin kirjoittaa seuraavan osan jo tänään =D Polte perijän selvittämiseen alkaa kasvaa sisällä ja yritän saada osat siihen asti valmiiksi, että päästään äänestykseen.

**********

Sinä viikonloppuna jo aamun kajosta saattoi päätellä, että oli tulossa lämmin päivä ja iltapäivää kohden keli muuttuisi suorastaan polttavan kuumaksi. Nuoret päättivät yhdessä tuumin viettää päivää rannalla. Puhelimet kävivät vähän aikaa kuumina kun sovittiin kuka ottaa mukaansa mitäkin ja millä kokoonpanolla rannalle suunnataan.

Lopulta Dante kävi hakemassa erikseen Evan ja Carl antoi Danielin käyttöön työautonsa. Hän vannotti, että pojan piti ajaa rauhallista vauhtia, sillä ei olisi hyvä kaupunkilaisten silmissä, jos kyseisellä ajoneuvolla kaahattaisiin pitkin katuja. Daniel loi isäänsä kärsivän silmäyksen tämän selittäessä ja kysyi sitten kuivasti, että koska isä tiesi hänen ajaneen ylinopeutta viimeksi. Poliisin poikana Daniel oli tarkka näistä asioista. Dante oli huimapäisempi ja meni enemmän hetkessä mukana ja Carlin oli myönnettävä itselleen, että hänen punapäinen poikansa oli koko joukosta kunnollisin.

-Olen ihan varma, että Daniel suorastaan nauttii saadessaan laittaa minut tänne takapenkille,
Darren mutisi Adalle.

( Adan kirjoitusmuoto muuten vaihtui jossain vaiheessa lennosta. Tytön nimi oikeasti on Aada. Huomasin muistiinpanoista tänään... )

-Ei se mitään rakas. Ollaan rikollisia yhdessä,
Ada kuiskasi ja tirskahti. Darren yritti rentouttaa vähän harteitaan, olla enemmän hetkessä mukana.
-Ilman sinua tämä olisikin yhtä tuskaa,
hän vastasi lähes hellästi. Poika tutkaili itseään ja yritti löytää jonkinlaista liikahdusta sisimmässään tyttöä kohtaan.

-Dante on taatusi ajanut moottoripyörällään ylinopeutta. Näen heidät nimittäin tuolla. Ja vielä Eva kyydissään. Täytyy puhua hänelle,
Daniel jupisi aikuismaisesti ja isämäisellä vastuuntunnolla. Häntä hetkittäin itsekin ärsytti oma asenteensa. Hän halusi olla nuori, käyttäytyä kuten nuoret, mutta äidin lähtö oli jättänyt heihin kaikkiin omat jälkensä ja Danielissa se ilmeni vastuunkantona.

-Eva ei ole yhtään sen parempi Daniel. Ei yhtään. Todennäköisesti hän on hihkunut sieltä takatuupparilta ja käskenyt Danten ajamaan lujempaa,
tuhahti Iida. Danielin huulet vetäytyivät hymyyn. Luotettava Iida. Tyttö oli niin täydellinen hänelle. Daniel tiesi, että heille tulisi yhdessä hyvä elämä.

( Pahoittelen, että kuvan auto ajaa ilman kuskia... Daniel! =D  )

Ja totta tosiaan, nuoret rakastavaiset olivat ehtineet rannalle ennen muita ja kun Daniel ja Darren tyttöystävineen astuivat autosta ulos, kuului veljen ja hänen rakkaansa nauru meren aaltojen ja lokin huutojen lomassa.

Dante asettui heti ensimmäiseksi auringon hellittäväksi. Unet olivat jääneet hieman vähäisiksi, sillä hän ja Eva olivat jutelleet puhelimessa pitkälle aamuyöhön. Dante olisi halunnut vaihtaa tytön kanssa paljon muutakin kuin pelkästään kiihkeitä suudelmia, mutta nuorten isät olivat selkeästi liittoutuneet heitä vastaan ja pientä koskettelua lukuunottamatta asiat eivät olleet edenneet. Maailma oli täynnä kauniita tyttöjä ja Eva heistä oli varmasti kaunein. Danten silmät silti vaeltelivat välillä vähän levottoman puoleisesti siellä ja täällä, sillä saihan sitä toki katsoa, eikö?

Daniel ja Iida kuhertelivat varsin kiihkeän oloisesti ja Dante tunsi omien kupeidensakin käyvän kuumina kun hän katsoi miten veli suorastaan ahmi tyttöystäväänsä. Iida oli kuin jääkuningatar, Dante pohti. Kaunis, viileä ja saavuttamaton. Oli jokseenkin elähdyttävää nähdä, että Danielin huulien alla tuosta lähes hyisestä kaunottaresta tuli elävä ja verevä.
Darrenkin näytti flirttailevan Adan kanssa. Dante siristi silmiään. Veli vaikutti pehmentyneen jossain määrin Adan vaikutuksesta. Daniel luuli Danten olevan sokea Darrenin vioille. Ei hän ollut. Hän vain ei välittänyt puuttua niihin. Liikaa vaivaa. Daniel halusi nauttia elämästä. Syvään huokaisten hän sulki silmänsä ja antoi auringon hyväillä ihoaan.

Samassa hän raotti niitä kuitenkin uudestaan. Eva. Tyttö oli niin käsittämättömän kaunis, että hän salpasi Danten hengen. Ehkäpä jos hän saisi Evan houkuteltua kanssaan vähän syvemmälle veteen? Hän voisi varovasti ujuttaa kätensä tytön uimapuvun alle ja... Dante kuumeni ajatuksesta niin, että hänen oli hetki keskityttävä todella ennen kuin pystyi nousemaan ylös ja kävelemään veteen tyttöystävänsä luokse.

Evan ja Danten kokeillessa toistensa rajoja meressä Darren viihdytti itseään Adan kanssa leikkimällä rantavedessä. Hän tunsi rentoutuvansa ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin. Adan nauru helpotti jotakin hänen sisällään. Darren ei silti halunnut tuntea. Hän ei halunnut. Tunteminen tiesi tuskaa ja kipua. Tuntemisesta oli seuraamuksia.

Danielilla ei moisia ongelmia ollut. Hän todellakin tunsi. Hän oli syvästi rakastunut Iidan ja he olivat jo kaikessa hiljaisuudessa puhuneet tulevaisuudestaan. Ei menisi enää kauaa kun heistä tulisi aikuisia. Sen jälkeen oli kuviot enemmän tai vähemmän selvillä heille molemmille.

Eva pakeni lopulta kikattaen rannalle Danten levottomien käsien ja niiden herättämien tuntemusten alta. Sydän ihan pakahtui rinnassa. Niin paljon Eva Dantea rakasti ja halusi. Hän kuitenkin tiesi, vaistomaisesti, että jos hän antautuisi pojalle, tämä siirtyisi seuraavaan. Dante oli saalistaja eikä Eva todellakaan aikonut olla vain yksi muiden joukossa. Hän oli ainoa.

Daniel katseli ja kuunteli, kun Darren, ehkä ensimmäistä kertaa, jutteli hänelle vapautuneesti.

Poika näytti rentoutuneelta ja jopa onnelliselta. Daniel mietti vaikuttiko Ada todella veljeen näin voimakkaasti vai voisiko kyse olla pelkästä esityksestä?

-Tuota... sinä taidat olla aika onnellinen Adan kanssa,
Daniel lopulta varovasti kysyi. Hän tiesi, että veljen hyinen miekka saattaisi iskeä mikä hetki tahansa sanojen muodossa, mutta päätti silti ottaa riskin.

-Minä aion nyt puhua suoraan. Älä suutu. Yritä kuunnella,
Daniel jatkoi ja katsoi veljeään suoraan silmiin.

-Sinussa on senlaatuista kylmyyttä ja tunteettomuutta, että minua välillä vähän arveluttaa. Mietin, että oletko sinä hyväksi Adalle. Älä käsitä väärin. Nyt kuitenkin tänään...
Daniel piti pienen tauon, etsi sanoja.
-Tänään sinä vaikutat seesteiseltä ja minä en voi olla miettimättä kuinka paljon Adalla on sen kanssa tekemistä.

Darren kuunteli pää kallellaan. Hän oli jossain määrin hämmentynytkin veljensä tarkkanäköisyydestä. Hän myös hämmästyi sitä, että veljen suora puhe ja puuttuminen hänen yksityiseen elämäänsä ei herättänyt vihaa.

-Luulen, että olet ihan oikeassa. Ada on... hämmästyttävä tyttö,
Darren lopulta sanoi ja hymyili.

-Kyllä, hän on hyvin hämmästyttävä tyttö,
Daniel sanoi harvakseltaan ja katsoi Darrenin olan yli auringosta nautiskelevaa Adaa.

-Meillä alkaa olla nälkä,
Iida hihkaisi ja Daniel kiiruhti kaivamaan esiin lohenpalat ja heitti ne grilliin.

-Tuoksuu hyvältä Daniel! Joko kohtaa syödään,
huusi Dante vedenrajasta ja Danielin teki mieli pyöräyttää silmiään. Dante osasi laittaa ruokaa siinä missä hänkin. Hanna oli vaatinut poikia opettelemaan. Hän oli todennut, että tie naisenkin sydämeen kävi vatsan kautta.

-Tämä on vaan niin hyvää,
Dante sanoi ja kauhoi lohta hyvää vauhtia vatsaansa.

-Missähän ne tytöt nyt viipyy? Heillä piti olla nälkä,
Daniel kysyi ihmetellen. Hänen oma vatsansa kurni niin, että hän ei kyllä olisi kestänyt odotella enää hetkeäkään.

-Tytöt vahtivat linjojaan,
Darren vastasi kuivasti.

-Velipoika taisi kuulkaa osua asian ytimeen,
Dante sanoi ja nauroi remakasti päälle. Danielista tuntui hyvältä, että he veljeksinä viettivät aikaa tällä tavalla yhdessä ja viihtyivätkin.
-Mennään paistamaan vaahtokarkkeja. Jälkiruokaa pojat,
hän sanoi ja sai veljiltään innostuneen vastaanoton.

Kesti hetken saada rantanuotio tulille. Tytöt kävivät sillä välin syömässä hekin, mutta ainoastaan Ada tuli poikien kanssa istumaan nuotion äärelle.

-Haluatko vaahtokarkkia,
Darren kysyi huomaavaisesti häneltä.
-Meinaatko ihan tosissaan, että hän ottaa vaahtokarkkia? Vai onko sinulla sellainen aineenvaihdunta, että mitä tahansa syötkin niin missään ei näy,
Dante vitsaili ja sai Adalta hieman hämmentyneen katseen.
-Kai minulla sellainenkin on, mutta vaahtokarkit ei kuulu suosikkeihin. Jäätelö on huomattavasti parempi,
Ada vastasi tasaisesti.

-Menen käymään vielä uimassa,
hän sanoi Darrenille ja poika nyökkäsi tytölle hymyillen.

-Aika notkea vartalo tuolla sinun tytölläsi,
Dante sanoi ja katsoi vähän liiankin pitkään Adan perään. Darren tunsi synkän kuohahduksen sisällään.

-Pidä likainen katseesi irti Adasta. Hän on minun,
poika sähähti hampaidensa välistä. Hän tunsi äkkiä niin hirvittävää raivoa veljeään kohtaan, että olisi voinut lyödä tätä.

Daniel jähmettyi hetkeksi. Mustasukkaisuutta? Darren oli mustasukkainen? Pojalla oli kuin olikin olemassa tunteita. Varsin hyvin piilossa, mutta jotain siellä oli. Ja sitäpaitsi, Darrenin reaktio oli täysin oikeutettu. Danielkaan ei katsoisi hyvällä jos Dante vilkuilisi Iidaa samalla tavalla.
-Dante, pidä silmäsi Evassa. Meidän tyttömme on off limit, jos ymmärrät?
-Minä vain sanoin...
Molemmat pojat murahtivat.
-Hyvä on. En minä nyt tosissaan lähtisi yrittämään teidän tyttöjänne.
Daniel ja Darren vilkaisivat toisiinsa ja vaihtoivat yhteisymmärryksessä katseen. Kyllä yrittäisi. Dante saattaisi tehdä mitä tahansa.

Päivän alkaessa painua iltaan Dante halasi Evaa tiukasti.
-Tämä on ihan sieltä ja syvältä, että meidän täytyy lähteä. Etkä sinä voi tulla mun viereen nukkumaan,
Daniel valitti hiljaa Evalle.

-Rakas, mene vain. Kohta me ollaan täysi-ikäisiä ja sitten kukaan ei enää kysele meidän perään,
Eva rohkaisi rakastaan.
-Ota sinä tuo pyörä ja aja sillä kotiin. Aja varovasti kulta.
-Ajan.

Darren nyrpisti ilmettään huomatessaan, että kaikesta Danielin kanssa saavutetusta yhteisymmärryksestä huolimatta hänet oli työnnetty taas poliisiauton takapenkille. Kaksoset pitivät viime kädessä yhtä. Aina.

**********

Extra-kuva

Eva jäi rannalle istumaan poikien lähtiessä ja tyttö vaan oli niin kaunis nuotion valossa, että mun oli pakko ottaa hänestä kuva <3

Kas näin. Nyt on poikien erilaisia luonteita valotettu tarkemmin ja kyllä sillä Darrenillakin jotain tunteita on olemassa sisimmässään. Se on sitten eri asia ovatko ne tunteet yksinomaan synkkiä ja vihaisia vai löytyykö nuoren miehen sydämestä myös kyky rakastaa. Siitä ei vielä kerrota tässä vaiheessa.

Tämän jälkeen tulee vielä yksi osa ja sen kohdalla alkaa sitten äänestys. En kahdehdi teitä, sillä valinta olisi minulle mahdoton. Toivon, että mahdollisimman moni teistä lukijoista osallistuu äänestykseen.