56. Kiinalainen juttu

Tästä lähtee nyt sitten liikkeelle pienimuotoinen tapahtumasarja, jossa yksi asia johtaa toiseen ja toinen kolmanteen. Te saittekin jo äänestyksen aikana alkumaistiaisia siitä, että Kiinaa ei ole haudattu, se vain odottaa, ja nyt on Kiinan aika astua tarinaan jälleen mukaan. Pitäkäähän hatuistanne kiinni, sillä nyt mennään!

**********

-Oletko sinä nyt aivan varma tästä,
Hanna kysyy syvästi huolissaan Dantelta. Hänellä on synkeä tunne Evan tulevasta matkasta Kiinaan. Hanna ei oikein osaa laittaa sormeaan asian päälle, mutta sydän kylmenee aavistuksen hänen miettiessään miehensä miniän tulevaa lentoa Shang Simlaan.
-Länsimainen lääketiede on käytetty nyt loppuun Hanna ja Danielkin on nostanut kätensä pystyyn konsultoituaan maailman johtavia hedelmällisyystutkijoita. Mitään ei ole tehtävissä. Eva vain ei tule raskaaksi,
Dante sanoo. Hiljaisuus laskeutuu heidän välilleen. He molemmat tietävät, että ellei Eva kykene synnyttämään lasta, Wuorenheimojen sukua jatketaan joko Darrenin tai Danielin perheellä tai, mikä kauheinta, Danten on otettava Evasta ero ja naitava hedelmällisempi sim.

-Danielko sitten siunaa tämän matkan Kiinan lääketieteen lähteille,
Hanna kysyy ja puistatus käy hänen lävitseen. Dante huokaisee turhautuneena.
-Ei varsinaisesti siunaa, mutta hänen mielestään kaikki tiet on käytävä läpi ja tämä on se viimeinen oljenkorsi. Eva haluaa käyttää sen. Lapsi on hänelle pakkomielle.

-Ettekö te voisi vaikka adoptoida,
Hanna yrittää. Hän ei halua, että Eva lähtee. Hän ei saa päästää tätä lähtemään. Hän ei tiedä miksi, mutta tunne hänen sisällään on niin valtava, että Hanna voi melkein pahoin sen voimasta.

-Sinä tiedät ihan yhtä hyvin kuin minäkin, että se ei käy. Lapsen täytyy olla Wuorenheimojen lihaa ja verta. Luuletko sinä etten minä ole miettinyt asiaa?
Dante hieroo toista ohimoaan. Päänsärky uhkaa häntä ja tämä keskustelu alkaa olla tuskallinen. Hän ei tajua miksi Hanna suhtautuu tähän asiaan tällä tavalla. Jättäisi jo ja antaisi olla. Dante ei jaksa enää ajatella tätä asiaa yhtään enempää, ei vatvoa minuuttiakaan kauempaa.

-Etkö sinä voisi lähteä hänen kanssaan.
Vielä viimeinen yritys, vaikka Hanna tietääkin, että se on turhaa.
-Meidän bändillämme on kiertue menossa. En minä voi lähteä nyt yhtään minnekään,
Dante parahtaa ja jatkaa:
-Anna nyt vaan olla. Evan lento lähtee tänään. Jos sinä et luota hänen kykyihinsä selvitä, niin mene mukaan.
-Sinä tiedät etten minä voi jättää kaksosia Dante,
Hanna voihkaisee. Dante katsoo häntä pitkään, ymmärtävästi, ja Hanna taipuu. Eva lähtee Kiinaan. Hanna ei kykene estämään sitä mitenkään.

Aamun ilma on viileän raikas, tuulenvirekään ei käy. Joki helmeilee omaa hiljaista tahtiaan siltojen alta kun Eva ajaa sillalle. Hän avaa auton ikkunaa, antaa joen ominaistuoksun tunkea autoon sisälle. Se on niin pehmeä, kuin hellä kosketus. Toivo elää vielä pienellä liekillä hänen sisällään. Eva miettii miltä mahtaa tuntua seuraavan kerran kun hän ylittää tämän saman sillan.

**********

Shang Simla, kaupunki, jonne yksikään Wuorenheimo ei ole astunut jalallaan hyvään toviin. Carl tietää, että hänen isoäitinsä Biyu on sieltä kotoisin, mutta mitään muuta hän ei sitten tiedäkään. Hän ei ole koskaan ajatellut, miksi Nea vaihtoi aina aihetta kun Kiina tuli puheeksi. Äiti juohevasti johdatteli puheen aina jonnekin muualle. Carl itse ei muista isoäitiään lainkaan. Hän oli niin nuori tämän kuollessa.

Eva seuraa Danielin ohjeita ja löytää kielletystä kaupungista apteekin, jota hoitaa Lin Hua. Naiset tervehtivät kohteliaasti. Eva on etukäteen lukenut millä tavoin Kiinassa tervehditään, että ollaan pidättyväisiä, vältetään suuria tunteenilmauksia.
-Lin Hua,
nainen sanoo hyvin pehmeästi kumartaessaan.
-Eva Wuorenheimo,
hän vastaa samalla tavoin, pidättyvästi, rauhallisesti.

-Olen kuullut, että teidän lääketieteenne on vaihtoehtoisista lääketieteistä maailman paras ja minulla on erittäin iso, henkilökohtainen ongelma.
Eva selittää asiaa edelleen rauhallisesti, ei huomaa naisen katseen terävöityvän aavistuksen normaalia enemmän.

Lin Hua kuuntelee tyynesti Evan selitystä ongelmastaan.
-Sanoitteko että Wuorenheimo,
Lin tarkentaa. Eva häkeltyy hetkeksi, hymyilee sitten leveämmin.
-Voi kyllä. Mieheni isoisä meni paikallisen naisen kanssa aikanaan naimisiin. Ehkä tiedättekin hänen sukunsa?
-Biyu Shen,
Lin vastaa mietteliäästi.
-Kuulostaa oikealta,
Eva naurahtaa. Hän muistaa, että suku on Kiinassa tärkeä ja tämä saattaa edesauttaa häntä pääsemään eteenpäin ongelmansa käsittelyssä. Niinpä hän kertoo huolellisesti Danten suvun vaiheita, sen mitä niistä tietää ja Lin nyökyttelee.

-Jos tulette käymään tuolla apteekissani, niin annan teille omaa sekoitustani ongelmaanne varten ja tarkat ohjeet miten toimitte. On tärkeää, että teette kuten minä sanon. Täsmälleen kuten minä sanon. Selitän teille kyllä ja annan mukaan pari luettavaa kirjaakin. Oletteko valmis noudattamaan näitä ohjeita?
-Tietenkin,
Eva sanoo ääni värähtäen ja toivo hänen sisällään kasvaa aavistuksen lisää. Hän ei halua miettiä mitä sitten, jos tämä ei auta. Hän ei halua ajatella mahdollista avioeroa, sillä Dante tarvitsee perillisen.

Eva ei näe keltatunikaista miestä, joka seuraa herkeämättä hänen jokaista liikettään. Nainen keskittyy vain ohjeisiin joita saa.

Lähtiessään Kielletystä kaupungista kohti Hanin hedelmätarhaa keltatunikainen katsoo hänen peräänsä, mutta ei seuraa. Eva ei näe, kuinka Lin viittoo miestä tulemaan lähemmäs, kuiskuttaa tälle jotakin ja kuinka mies poistuu jonnekin.

Ei, Eva suuntaa juuri sinne, jonne hänen kehotettiinkin menemään. Hanin puutarha näyttää niin tyynen rauhalliselta. Kirsikankukat tuoksuvat jostain kaukaa, ääniä ei kuulu kuin tuulen hiljainen henkäys puiden oksistossa.

Maan hoitaminen ja sen läheisyys on kiinalaisille äärimmäisen tärkeää ja Evan tulee olla yhteydessä luontoon. Hän ei tiedä miten salaatin poimiminen auttaa häntä tulemaan raskaaksi, mutta ei myöskään kysele.

Teltan pystytys on helppoa ja loppupäivän Eva kalastaa, ohjeiden mukaan. Hänen tulee saada viisi erilaista kalaa ja valmistaa niistä yhtenäinen kalamuhennos.

Alku on erittäin lupaava ja Eva silmät suurenevat kun hän näkee minkäkokoisia kaloja tästä lammesta nousee.

Toinen toistaan upeammat kalat ilmestyvät hänen syöttehinsä ja varsin nopealla tahdilla Evalla on kaikki viisi eri lajin kalaa hallussaan. Hän valmistaa muhennoksen tarkan ohjeen mukaan ja ymmärtää osin nyt, miksi hänen piti poimia hedelmätarhasta jos mitäkin. Ruokaa tulee niin paljon, että sillä ruokkisi kokonaisen armeijan. Eva miettii haikeasti minne hän lopun muhennoksen säilöö. Paikalle ilmestyy kuin tilauksesta mies kärrynsä kanssa ja kuljettaa ruuan pois. Eva kiittelee kohteliaasti.

Vielä Lin Huan antama lääkenyytti. Se maistuu puiselta, kuivalta, ja Eva toivoo, että hänellä olisi käytössään nyt muhennosta lääkkeen nielemistä varten.

Hän katsoo tutkivasti nyyttiä. Tuoksu on miellyttävä, hedelmäinen, mutta maku ei ole paras mahdollinen. Eva kohauttaa harteitaan ja syö lääkkeen loppuun.

Onneksi tölkkisuihkut on keksitty, hän tuumii, sillä näin aktiivisen päivän jälkeen haju on jo melkoinen. Yö alkaa levittäytyä Kiinan ylle ja Eva kömpii telttaansa.

Mistään ei kuulu ääniä. Rauha laskeutuu Shang Simlan ylle ja koko kaupunki raukenee lempeään yöhön.

Seuraavana päivänä hän pakkaa telttansa ja siirtyy Valistuneen puutarhaan, kuten oli ohjeistettu. Täällä hän tulee asumaan tulevat ajat, opettelee taistelulajin jaloa taitoa, itsensä hillitsemistä ja hallitsemista, syö terveellisesti ja nauttii lääkenyyttinsä joka päivä.

Viikon ahkeran puurtamisen jälkeen Eva on kehittynyt jo asteen taidossaan ja odottaa rauhallisesti kotiin matkustamista. Vielä viimeinen ilta, hän ajattelee. Hän aikoo istua puutarhassa miettimässä omaa elämäänsä, mitä hän todellisuudessa siltä haluaa. Nämä päivät ovat kasvattaneet paitsi Evan taistelutaitoja, myös häntä itseään. Hänestä on tulossa vihdoin aikuinen. Illalla hän aikoo suunnata torille ja syödä oikein kunnon kiinalaisen aterian. Mietteet keskeytyvät äkillisesti.
-Rouva Wuorenheimo?
-Niin?
-Me olemme selvittäneet hieman Biyu Shenin jäämistöä ja löysimme jotakin, joka kuuluu suvullenne. Jos seuraatte meitä, niin saatte viedä sen kotiin lähtiessänne.
-Ihanko totta? No... toki. Tulenhan minä.
Eva nousee ja seuraa puhuttelijaa. Miehellä on keltainen tunika.

**********

Mitä tapahtuu? Onko edessä ongelmia vai saako Eva todellakin mukaansa jotakin Biyun jäämistöä?